1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sairauden diagnosointi – valituskelpoinen hallintopäätöskö?
Pääkirjoitus 7/2021 vsk 76 s. 389

Sairauden diagnosointi – valituskelpoinen hallintopäätöskö?

Kuvituskuva 1

Heikki Pärnäne

Vähän liioitellen voi sanoa soten viime kauden pyrkineen yltiöpäiseen yksityistämiseen. Nyt rakennetaan julkista tuottajamonopolia, vaikka molemmat ovat vieraita julkisten sote-palvelujemme tuottamistavalle.

Hallituksen viestit ovat korostaneet, että monituottajuus on edelleen mahdollista. Kaikkia palveluja voidaan edelleen hankkia yksityisiltä tuottajilta – paitsi niitä, jotka on erikseen kielletty.

Hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoratkaisut voisi erikoissairaanhoidossa tehdä vain virkasuhteinen työntekijä.

Kiellettyä on kuitenkin aika paljon.

Näin siitä huolimatta, että sote-järjestämislain 12. §:n perustelujen mukaan säännöksillä on "tarkoitus mahdollistaa" palvelujen hankkiminen ja niitä vain "tarkennettaisiin verrattuna nykyisiin säännöksiin".

Keskeinen kysymys on perustuslaillinen tulkinta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta ja julkisen vallan käytöstä.

Molemmat kuuluvat lähtökohtaisesti viranomaisille. Julkista valtaa voidaan kuitenkin lailla antaa muillekin kuin viranomaiselle – terveydenhuollossa klassisena esimerkkinä mielenterveyslain säännös, joka antaa kenelle tahansa lääkärille, myös yksittäisille ammatinharjoittajille, oikeuden tehdä niin sanotun M1-tarkkailulähetteen.

Lakiesityksen perustelujen mukaan sote-palveluissa on mahdoton eritellä tyhjentävästi, onko palvelu selkeästi julkinen hallintotehtävä vai julkisen vallan käyttöä. Niinpä on päädytty ratkaisuun, että kaikkien yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavien palvelujen tulisi täyttää julkisen hallintotehtävän siirrolle perustuslaissa asetetut edellytykset.

Tulkinnan laajentamisen yksi ilmentymä on virkalääkärivaatimus. Hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoratkaisut voisi erikoissairaanhoidossa tehdä vain virkasuhteinen lääkäri.

Perusterveydenhuollossa päätökset voisi kuitenkin tehdä myös yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva, työsuhteinen lääkäri. Mikä eron perustelee?

Jos virkasuhdevaatimus jää lakiin, myös täysin julkisomisteisten yritysten, esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tekonivelsairaala Coxan ja Sydänsairaalan, toimintamalli sellaisenaan tulisi mahdottomaksi.

Lue myös

Korkein hallinto-oikeus on lausunnossaan kiinnittänyt asiaan huomiota. Se totesi, että terveydenhuollossa toimijasta riippumatta suurin osa toimenpiteistä on tosiasiallista toimintaa, johon virkavaatimusta ei voi soveltaa. Lakiesityksen perusteluissa esitetty näkemys siitä, että julkisiksi hallintotehtäviksi voitaisiin katsoa potilaiden hoidontarpeen arviointi, sairauksien diagnosointi ja ratkaisut hoitotoimenpiteistä, vaikuttaa KHO:n mukaan oikeudellisesti kestämättömältä.

Tarpeettoman laaja julkisen hallintotehtävän määrittely voisikin johtaa, yksityisiltä hankittujen toimivien palvelujen katkeamiseen.

Hyvinvointialueille tulee jättää enemmän päätösvaltaa niiden vastuulla olevan tuotannon järjestelyissä kuin mitä lakiesityksen rajaukset mahdollistavat. Lääkärin potilaansa hoitoon liittyvistä päätöksistä ei saa tehdä hallintopäätöksiä!

Peruspalveluministeri Kiuru on sote-lakipakettia esitellessään todennut, että ratkaisu ei ole ideologinen vaan puhtaasti juridinen. Hän vetosi perustuslakivaliokunnan aiempiin kannanottoihin.

Jos näin on, niin eivätkö silloin kuntien ja kuntayhtyminen nykyinen toiminta ja sitä säätelevä lainsäädäntömme ole perustuslain vastaisia?

Perustuslakimme muuten täyttää 1. maaliskuuta 20 vuotta.

Kirjoittajat
Heikki Pärnänen
politiikkatoimialan johtaja
Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Tieteessä
Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähensivät koronakuolleisuutta

Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.

Näkökulma
Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Kolumni
Olisiko teillä hetki aikaa puhua rakkaudesta?

Aivomme nauttivat yllätyksellisyydestä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
THL:n koronaseurannan avointa dataa ladattu yli 16 miljoonaa kertaa

Avoin data mahdollistaa uudet tietoon pohjautuvat ideat ja sovellukset.

Tiedepääkirjoitus
Laboratoriotutkimusten käyttö vaatii harkintaa

Tutkimuksia punnitaan niiden tuottaman lisäarvon perusteella, kirjoittavat Helena Liira ja Maija Lappalainen.