1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sote-uudistus kaatui jälleen
Pääkirjoitus 11/2019 vsk 74 s. 653

Sote-uudistus kaatui jälleen

Kuvituskuva 1

Samuli Saarni

Lääkäriliiton puheenjohtaja

Terveydenhuollon uudistusta on yritetty saada aikaan viisitoista vuotta ja neljä hallituskautta. Pienessä ja konsensushakuisessa maassa on vaikea myöntää uutisen todellista merkitystä: suomalainen poliittinen järjestelmä ei saa uudistusta aikaan.

Jos tätä ei myönnetä, ei virheistäkään opita – eikä ole takeita, että sote-uudistus toteutuisi seuraavallakaan hallituskaudella. Silti oli hyvä, että tämä sote-malli kaatui. Asiantuntijat olivat erimielisiä lähinnä siitä, oliko malli huono vai perustuslain vastainen. Jälkimmäinen kanta voitti.

Palvelujen keskeisiin, rakenteista riippumattomiin ongelmiin pitäisi nopeasti kiinnittää huomiota.

Sote-uudistuksen odottelu ei ole poistanut uudistuksen tarvetta vaan päinvastoin lisännyt. Odottaminen on maksanut, ja sote-rakenteiden valmistelu on ollut pois toiminnan kehittämisestä. Vaalien jälkeen on keskityttävä niihin perusasioihin, jotka terveydenhuollossa pitää korjata.

Makrotasolta katsoen suomalainen terveydenhuolto on arvioitu laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi. Kustannustehokkuuden tuottavat matala palkkataso, hyvä ammattietiikka ja vähäiset kannustimet tehdä turhia asioita.

Keskeiset ongelmat liittyvät julkisten palvelujen saatavuuteen ja epätasa-arvoon. Julkisten palvelujen saatavuusongelmaa on kaikkialla, mutta pahimmillaan se on perusterveydenhuollossa. Epätasa-arvo näkyy rahoituksen regressiivisyytenä (köyhät ja sairaat maksavat hoidoistaan suhteessa tuloihinsa enemmän) sekä poikkeuksellisen suurina sosioekonomisina terveyseroina. Terveyden tasa-arvo on syytä ottaa jälleen uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi.

Lähempää katsoen suomalainen sote on – tiivistetysti – sekava. Keskeinen rakenteellinen ongelma on liian monta järjestäjätahoa. Yksi sote-valmistelun positiivisista asioista on vahva konsensus siitä, että Suomessakin tarvitaan kuntia suurempi yksikkö järjestämään sosiaali- ja terveydenhuolto. Poliittisesti pitää päättää kohtuullinen määrä yksiköitä. Viisi olisi toiminnan kannalta ideaalia, mutta useammallakin pärjätään.

Valmisteluteknisesti pitäisi ottaa opiksi aiemmista virheistä. Tavoitteet pitäisi kohdistaa vain sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Asiantuntijoita tulisi aidosti kuulla, koska terveydenhuoltojärjestelmä ei taivu poliittisen tahdon mukaan, eivätkä kaikki tavoitteet ole yhteismitallisia.

Lue myös

Valmistelua olisi syytä tehdä parlamentaarisesti, koska yhdessä hallituskaudessa ei tule valmista. Uudistus pitäisi vaiheistaa ja pilkkoa selkeästi pienemmiksi paloiksi, jotta ammattilaiset jaksaisivat vielä kiinnostua sitä toteuttamaan. Markkinamekanismien käyttö pitää rajata niille aloille, joille Suomen oloissa on mahdollista rakentaa toimiva markkina.

Sote-rakenteiden uudistamista pitää siis jatkaa. Samalla pitäisi kuitenkin heti ryhtyä korjaamaan palvelujen sellaisia keskeisiä ongelmia, jotka eivät riipu rakenteista. Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn korjaaminen uudenlaisella hoitotakuulla, riittävällä resursoinnilla ja erilaisilla markkinakokeiluilla olisi hyvä alku. Digitalisaation edistäminen keskitetyillä ratkaisuilla olisi toinen. Kolmas olisi vapaaehtoisten, maakunnallisten sote-kuntayhtymien valmistelun laajamittainen tuki.

Rakenneuudistusta pitää yrittää seuraavalla hallituskaudella uudestaan. Helpoiten se sujuu jos muutosorganisaatioita ei ajeta alas. Terveydenhuollon näkökulmasta koko poliittisen järjestelmän uskottavuus on kuitenkin vaakalaudalla, mikäli nopeasti ei saada käynnistettyä myös konkreettisiin palvelutason parannuksiin johtavia hankkeita.

Kirjoittajat
Samuli Saarni
Lääkäriliiton puheenjohtaja

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Asiantuntijat rajoillaan

Hanna Nohynek pohtii asiantuntijuuden ja lobbauksen rajoja.

Ajassa
Sote-malli sopii lääkäreille

– Hoitotakuun kiristäminen pitää toteuttaa mahdollisimman pian, Lääkäriliiton Heikki Pärnänen muistuttaa.

Ajassa
Miten Lääkäriliitto pyrkii vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin?

Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiivistäminen on ollut liiton ykköstavoite hallitusohjelmaan, liiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo.

Ajassa
Etätyö vaatii kokemusta

Isoin plussa on se, ettei aika kulu enää työmatkoihin – talvella saan tehdä töitä takkatulen ääressä ja kesällä terassilla, Marika Kandell sanoo.

Tieteessä
Väitös avasi uuden lähestymistavan sydänperäiseen sokkiin

Heli Tolppanen tutki EKG-muutosten sekä uusien biomerkkiaineiden ennustearvoa akuutissa sydämen vajaatoiminnassa ja sydänperäisessä sokissa.

Ajassa
Onko teillä tilaa?

Potilassiirrot välittävä ohjelmisto nopeuttaa työtä ja vähentää virheitä, kertoo ohjelmistoyhtiön toimitusjohtaja, lääkäri Taavi Saviauk.