1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Terveiden hoitamisen vaarat
Pääkirjoitus 39/2020 vsk 75 s. 1965

Terveiden hoitamisen vaarat

Kuvituskuva 1

Kari-Pekka Martimo

Moni hieraisi silmiään nähdessään syysaamun sanomalehden. Kokemus omasta terveydestä onkin vain itsepetosta, joka pitää haastaa hakeutumalla omavalintaisiin diagnostisiin tutkimuksiin. Tämä etusivun mainos (HS 7.9.2020) osoittaa, miten toisaalta lääketieteen kehittyminen, toisaalta täydellisen terveyden ja elämänhallinnan tavoittelu sekä elintoimintojen mittaamisen trendi ovat luoneet terveistä houkuttelevan asiakasryhmän terveyspalveluille. Ihminen on terve vain niin kauan kuin häntä ei ole riittävästi tutkittu.

Useat yritykset tarjoavat laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia ilman lääkärin lähetettä. Tutkimuksiin pääsemiseen riittää rahan lisäksi silkka uteliaisuus, yleinen huoli tai epävarmuus elämäntapojen terveellisyydestä. Annetaan ymmärtää, että tutkimuksiin kannattaa hakeutua etenkin kasvissyöjien, laihduttajien ja liikunnan harrastajien. Jos et kuulu näihin ryhmiin, riittää että olet nainen tai mies – sinullekin löytyy sopiva laboratoriotutkimuspaketti.

Tutkimuksiin pääsemiseen riittää rahan lisäksi silkka uteliaisuus.

Tarve päästä diagnostisiin tutkimuksiin perustuu haluun uskoa, että lääketieteen keinoin on mahdollista ratkaista kaikki tulevatkin (terveys)ongelmat. Taustalla on lisäksi kaupallisuuden lisääntyminen ja potilaiden roolin muuttuminen kuluttajiksi, joilla on oikeus hankkia terveyttä mittaavia hyödykkeitä. Tämän medikalisaationa tunnetun ilmiön katsotaan vaikuttavan lääkärien asemaan ja rooliin yhteiskunnassa, ja siksi se on otettu osaksi Lääkäriliiton strategiaa. Vuosi sitten liitto julkaisi raportin ilmiön selventämiseksi ja sen vaikutusten avaamiseksi (11 Medikalisaatiotyöryhmän loppuraportti. Suomen Lääkäriliitto 2019. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5287/medikalisaatio_loppuraportti_final.pdf).

Erikoislääkäriyhdistyksille tehdyn kyselyn perusteella yhdeksi ongelmaksi nähtiin terveille henkilöille suunnatut hyödyttömät seulonnat ja terveystarkastukset, jotka helposti johtavat sekä ylidiagnostiikkaan että ylihoitoon. Sopiva termi onkin "liikalääketiede", jolla viitataan sellaiseen lääketieteelliseen toimintaan, jonka hyödyt ovat enintään hyvin vähäiset tai haitat ovat hyötyjä suuremmat.

Kelan korvausta ilman lähetettä tehtävistä tutkimuksista ei saa, mutta ilmiö ei ole ongelmaton yhteiskunnankaan näkökulmasta. Laboratoriotutkimusten viitearvojen ulkopuolelle jää aina osa täysin terveistä. Heille poikkeava tulos voi aiheuttaa stressiä, ja se johtaa seurantaan ja laajempiin tutkimuksiin. Sama riski koskee kuvantamista, jossa satunnaislöydökset voivat aiheuttaa yhteiskunnan varoilla tehtäviä jatkotutkimuksia. Entä kuka vastaa vääristä negatiivisista tuloksista, kun maallikon valitsemat tutkimukset eivät johda diagnoosiin ja hakeutuminen lääkärin hoitoon viivästyy?

Lue myös

Medikalisaatiotyöryhmä kiinnitti huomiota myös terveydenhuollosta terveille tarjottaviin tarkastuksiin. Niitä suunniteltaessa tulee huomioida sekä näyttö suuntaamattomien terveystarkastusten vaikuttavuuden puutteesta (22 Krogsbøll LT, Jørgensen KJ, Gøtzsche PC. General health checks in adults for reducing morbidity and mortality from disease. Cochrane Database of Systematic Reviews 2019, Issue 1. Art. No.: CD009009. doi: 10.1002/14651858.CD009009.pub3.) että hyväksyttävälle seulonnalle asetetut kriteerit (33 Autti-Rämö I, Malila N, Mäkelä M, Leppo K. Lisääkö seulonta terveyttä? Suom Lääkäril 2006;61:2997–3001.). Rajallisten resurssien maailmassa ja Hippokrateen valan mukaisesti lääkärien tulee tehdä kaikkensa, jotta potilaat eivät sortuisi turhiin ja jopa haitallisiin toimenpiteisiin.

Perusteettomien lääketieteellisten tutkimusten markkinointia on rajoitettava. Diagnostisten tutkimusten tekeminen ilman lääkärin lähetettä tulee sisällyttää Lääkäriliiton ajamaan "puoskarilakiin". Sitä odotellessa palveluntuottajien tulee tiedostaa paremmin vastuunsa markkinoinnissa ja lisätä neuvontaa tuloksiin liittyvistä riskeistä ilman lähetettä tutkimuksia haluaville.

Pääkirjoitus aloittaa Lääkärilehdessä medikalisaatiota käsittelevän kirjoitussarjan.

Kirjoittajat
Kari-Pekka Martimo
LT, dosentti, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Työeläkeyhtiö Ilmarinen, Työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
Lääkäriliiton medikalisaatiotyöryhmän jäsen
Sidonnaisuudet

Kari-Pekka Martimo: Luentopalkkiot (Lundbeck, Pfizer, Edumar, Työterveys­laitos).

Kirjallisuutta
1
Medikalisaatiotyöryhmän loppuraportti. Suomen Lääkäriliitto 2019. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5287/medikalisaatio_loppuraportti_final.pdf
2
Krogsbøll LT, Jørgensen KJ, Gøtzsche PC. General health checks in adults for reducing morbidity and mortality from disease. Cochrane Database of Systematic Reviews 2019, Issue 1. Art. No.: CD009009. doi: 10.1002/14651858.CD009009.pub3.
3
Autti-Rämö I, Malila N, Mäkelä M, Leppo K. Lisääkö seulonta terveyttä? Suom Lääkäril 2006;61:2997–3001.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.

Kommentti
Kielellä on väliä

Jos potilas ei ymmärrä mitä lääkäri hänelle yrittää sanoa, murenee hoitosuhteen pohja, kirjoittaa Eija Kalso.

Blogi
Keskity nyt

Olen kehittänyt keskittymiskyvyn häiriön enkä löydä sille muuta syytä kuin muuttuneen median käyttöni, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Lääkäriliitto: aborttilakia uudistettava kansalaisaloitteen mukaisesti

Perustelujen vaatimisesta ja kahden lääkärin tapaamisesta halutaan luopua.

Ajassa
THL: Ikä ja taustasairaudet vievät koronapotilaan sairaalaan

Ikä lisää kuoleman riskiä perusterveilläkin.