1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Terveys on tärkein
Pääkirjoitus 35/2021 vsk 76 s. 1775

Terveys on tärkein

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

Kysyi keneltä tahansa suomalaiselta, mikä on elämässä tärkeintä, lähes aina vastaus on terveys. Kyselyjenkin perusteella terveys on suomalaisille tärkein henkilökohtainen arvo (11 https://yle.triplet.io/uutiset/suomalaisille-kaikkein-tarkeinta-on-terveys).

Koronan keskellä tämä näyttää päättäjiltä unohtuneen. Tärkeämmäksi on ajoittain noussut itse terveyden sijaan se, onko terveys turvattu oikein.

Suuntaus, jossa lääketiede ja epidemiologia muuttuvat juridiikaksi, on vaarallinen.

Yksilön ja julkisen vallan välisen suhteen määrää Suomessa perustuslaki. Sana terveys esiintyy kahdessa kohdassa (22 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731).

Ensimmäisen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Toinen kohta sanoo, että julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

Perusoikeudet tarkoittavat perustuslaissa mainittuja oikeuksia.

Ne turvaavat vapautta ja takaavat, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää. Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä vapaus liikkua ja oikeus suojella yksityiselämäänsä.

Taiteilu perusoikeuksien risteyskohdassa on ymmärrettävästi vaikeaa.

Lääkärin näkökulmasta juristeria näyttää osin ohittaneen oikeuden elämään. Koronapandemiassa on kyse ihmishengistä. Onko oikeus elää painavampi kuin vaikka oikeus liikkua?

Toinen esimerkki on apulaisoikeusasiamiehen huomautus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle 65–69-vuotiaiden rokotuksista (33 https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3432/2021).

Ikäryhmälle olisi oikeusasiamiehen mukaan pitänyt antaa mahdollisuus valita Astra Zenecan rokotteen lisäksi tehokkaampana pidetty mRNA-rokote. THL:n ohje loukkasi ratkaisun mukaan ikäryhmään kuuluvien itsemääräämisoikeutta ja syrji heitä.

Asianajaja Klaus Nyblin ja terveydenhuollon etiikan dosentti Samuli Saarni ovat muiden muassa kritisoineet huomautusta (44 https://www.edilex.fi/uutiset/70773).

Nyblinin ja Saarnin mukaan yksilön oikeuksien liika korostaminen voi johtaa ristiriitaan terveydenhuollon yleisten tavoitteiden kanssa. Mahdollisuus tuottaa mahdollisimman paljon terveyshyötyä mahdollisimman monelle heikkenee.

Lue myös

Pitää muistaa, että Astra Zenecan rokotteeseen yhdistetty laskimotukosten riski oli tässä ikäryhmässä pienempi kuin nuoremmilla. Terveysviranomaiset kiirehtivät väestötason rokotuskattavuutta ja ottivat käyttöön kaikki tehokkaiksi ja turvallisiksi todetut rokotteet.

Kuten Nyblin ja Saarni kirjoittavat, riskin merkitys pitää arvioida suhteessa hyötyihin. Koronarokotteen hyödyt kasvoivat iän mukana, koska kuolleisuus tautiin on vanhuksilla suurempi.

THL:n suositus siis todennäköisesti pelasti ihmishenkiä.

Apulaisoikeusmies ilmaisi asian kuitenkin niin, että "perusoikeuksia tai ihmisoikeuksia loukkaava terveydenhoito ei voi koskaan olla lääketieteellisesti hyväksyttävää". Hän alisti lääketieteellisen hyväksyttävyyden oikeudelliselle arviolle.

Lääketieteellisesti perusteltu hoito ei toki aina ole oikeudellisesti hyväksyttävää. Mutta suuntaus, jossa lääketiede ja epidemiologia muuttuvat juridiikaksi, on vaarallinen. Pandemia on tuskin viimeinen.

Jos terveys on kansalaisten mielestä elämässä tärkeintä, sen tulisi olla keskeistä myös perustuslain tulkinnassa.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
https://yle.triplet.io/uutiset/suomalaisille-kaikkein-tarkeinta-on-terveys
2
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
3
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3432/2021
4
https://www.edilex.fi/uutiset/70773

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.