1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vakuutuslääketiede pitää ymmärtää oikein
Pääkirjoitus 8/2018 vsk 73 s. 477

Vakuutuslääketiede pitää ymmärtää oikein

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Perussuomalaisten kansaedustajan Jari Ronkaisen lakialoite on nostanut vakuutuslääketieteen jälleen kerran julkiseen keskusteluun.

Vaikka aloite makaa nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, se on syytä pitää pinnalla, jottei se pääse etenemään väärin perustein. Lähetekeskustelussa aloite sai tukea kaikilta puolueilta.

Vakuutuslääkärien ammattikunta on olemassa tasapuolisuuden turvaamiseksi.

Vakuutuslääkärin lausunto antaa monelle potilaalle loppuelämän taloudelliset reunaehdot. Aihe on siksi tärkeä.

Lakialoitteen ympärille syntynyt keskustelu on kuitenkin lähtenyt väärille raiteille. On ihmetelty, miten vakuutuslääkäri voi hylätä korvaushakemuksen vastoin hoitaneen lääkärin näkemystä. On epäilty tasapuolisuutta. Ja on väitetty, että vakuutuslääkäri voisi antaa totuudenvastaisia lausuntoja.

Ennen arvostelua kannattaa perehtyä nykyjärjestelmään.

Vakuutuslääkäri ei hoida sairautta. Hän soveltaa kliinistä lääketiedettä sosiaalivakuutukseen tai yksityisvakuutuksen säädöksiin. Tehtävä on arvioida työkykyä terveydenhuollosta saatavien tietojen perusteella. Työkykyisyyden arvioon vaikuttavat lain mukaan myös ikä, koulutus, työkokemus ja asuinolot.

Vakuutuslääkäri ei myöskään päätä yksin. Hän on asiantuntija. Päätös syntyy yhdessä juristien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

On totta, ettei vakuutuslääkäri tapaa korvauksen kohdetta.

Pitäisikö tavata?

Vai pitäisikö korvauksen perustua hoitavan lääkärin näkemykseen? Näinhän lakialoite ehdottaa.

Saisivatko potilaat silloin oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa kohtelua?

Eivät. Vakuutuslääkärien ammattikunta on olemassa juuri tasapuolisuuden turvaamiseksi. He katsovat potilaan työkykyä kokonaisuutena ja osaavat suhteuttaa sen lain määräyksiin. He tuntevat korvauskäytännöt sekä vakiintuneen ja yhdenmukaisen päätöskäytännön.

Maan muilta yli 20 000 lääkäriltä vastaavaa olisi mahdoton edellyttää. Päätösten kirjavuus nousisi silloin todelliseksi ongelmaksi. Hoitosuhde johtaisi myös jääviyksiin. Samoin vakuutuslääkärin ja potilaan tapaaminen.

Erityisen ihmeellistä lakialoitteessa on vaatimus käänteisestä todistustaakasta. Vakuutusyhtiö vapautuisi korvauksesta vain, jos todistaisi hoitavan lääkärin lausunnot virheelliseksi.

Puurot ja vellit ovat sekaisin. Hoitava lääkäri ei tunne vakuutuslajeja eikä juridiikkaa.

Jotta ikäviltä oikeustapauksilta vältyttäisiin, potilaiden, lääkärien ja suuren yleisön olisi syytä siis tuntea vakuutuslääkärin työ paremmin.

Lue myös

Yksi keino voisi olla ammattikunnan nimenmuutos. Sana vakuutuslääkäri synnyttää väärinkäsityksiä, koska se viittaa hoitosuhteeseen.

Hoitavan lääkärin on puolestaan tärkeä muistaa roolinsa. Hänen ei kuulu antaa lupauksia eläkkeistä eikä korvauksista. Näin vältetään pettymyksiä ja riitoja.

Kansanedustajien lakialoitteista valtaosa hautautuu valiokuntiin ja raukeaa vaalikauden päättyessä. Pallo on nyt hallituksella: aloitteita otetaan valiokuntakäsittelyyn yleensä vain kun ne liittyvät hallituksen aihepiiriä sivuavaan esitykseen. Sellaisesta ei ole tietoa, joten Ronkaisen aloite todennäköisimmin raukeaa.

Ehkä aloite sai jotain hyvää aikaan.

Kansanedustajat ja suuri yleisö saivat lisää tietoa siitä, että vakuutuslääkäri on pitkälle kouluttautunut ammattilainen, joka takaa kansalaisille tasapuoliset eläke- ja korvauspäätökset. Ja että työssä häntä sitovat lääkärin etiikka sekä virkavastuu.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Vaaratilanteita on joka päivä"

Lääkärilehti pyysi kolmea lääkäriä ­arvioimaan käyttämäänsä potilastieto­järjestelmää.

Ajassa
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ei jatka Aster-hanketta

Taustalla ovat Keski-Suomen kuntien päätökset, joiden mukaan ei ole edellytyksiä siirtyä hankkeen toimitusvaiheeseen.

Ajassa
Koronarokotereaktiot eivät kuormita erikoissairaanhoitoa

Yksittäisiä potilaita on ollut sairaalahoidossa.

Ajassa
Professori Juha Tuominen Docrates Syöpäsairaalan hallitukseen

– On erittäin tärkeää, että suomalainen terveydenhoito, niin julkinen kuin yksityinenkin, kehittyy, sanoo Juha Tuominen.

Ajassa
Lääkäriliitto: Hyvinvointialueiden pystyttävä kohentamaan rapautunutta perusterveydenhuoltoa

Hyvinvointialueiden olisi velvoitettava tuottajiaan järjestämään potilailleen pääsy yleislääkärin vastaanotolle viikossa.

Tieteessä
Oireettomat koronainfektiot tavallisia ympärivuorokautisessa hoidossa

COVID-19-tauti on vanhuksilla usein oireeton tai vähäoireinen.