1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Varhaislapsuuden kokemukset ovat ratkaisevia
Pääkirjoitus 8/2009 vsk 64 s. 675

Varhaislapsuuden kokemukset ovat ratkaisevia

Tiede näyttää joskus ottavan ratkaisevia edistysaskeleita juuri oikeaan aikaan oikeilla aloilla: kun tarve on suuri, löytyy uusia keinoja auttaa. Ihmismielen kehitystä ja häiriöiden syntyä selvittävä empiirinen ja teoreettinen tutkimus edistyy huikeasti nyt, kun mielenterveyden häiriöistä on tulossa johtava kansantauti länsimaissa. Mielenterveyden ongelmien vyöryn voi tulkita liittyvän kulttuuriseen kehitykseen: tietoyhteiskunnassa ihminen tekee työtä ensisijaisesti mielensä voimavaroilla.

Aivo- ja geenitutkimus sekä video- ja kuvantamistekniikan mahdollistama tarkka vuorovaikutustutkimus ovat osoittaneet loppuraskauden ja ensi elinvuosien merkityksen mielen synnylle ja elämänmittaiselle mielenterveydelle. Kyse ei ole vanhojen freudilaisten käsitysten voimistumisesta, vaan tarkentuneista malleista siitä, miten varhaiset kokemukset, etenkin toistuvat ihmissuhdekokemukset, rakentavat synaptisia yhteyksiä ja keräävät välittäjäaineita tietyille, valtavirroiksi muotoutuville "assosiaatioradoille" (11 Siegel DJ. The developing mind: Towards a neurobiology of interpersonal experience. New York: The Guilford Press, 1999.). Nämä mielen toimintamallit jäävät (lähes) pysyviksi (lähes) kaikkeen vaikuttaviksi mielen voimavaroiksi tai haavoittuvuuksiksi. Varhaisten ihmissuhdekokemusten vaikutus tiettyjen geenien aktivoitumiseen ja inaktivoitumiseen painottaa myös ensimmäisten vuosien merkitystä. Elämän alun kokemukset määrittävät etenkin yksilön tulevien läheisten ihmissuhteiden laatua ja hänen omaa tunnesäätelykykyään (22 Schore AN. Effects of a secure attachment relationship on right brain development, affect regulation, and infant mental health. Infant Mental Health Journal 2001;22:7-66.). Ne taas edelleen ohjaavat vahvasti lapsen ja nuoren psyykkistä kehitystä.

Lääketieteen piirissä pikkulapsipsykiatrinen toiminta alkoi yleistyä noin 30 vuotta sitten, kun aistivammaisina syntyneiden lasten ja heidän vanhempiensa varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta saatiin merkittäviä tuloksia. Kasvavien tarpeiden ja työn tehokkuuden vuoksi moniammatillinen kliininen työ leviääkin nyt nopeasti. Vaikka lääketieteellisten hoitojen tuloksellisuuteen liittyvät tutkimukset ovat monelta osin vielä puutteellisia, varhaiseen vuorovaikutukseen kohdistetut interventiot näyttävät poikkeuksellisen lupaavilta. Tutkimustuloksiin pohjautuen Nobel-palkittu taloustieteilijä James Heckman on arvioinut, että varhaislapsuuden interventiot ovat taloudellisesti monta kertaa kannattavampia kuin mitkään myöhemmät interventiot (33 Heckman JJ ym. Skill formation and the economics of investing in disadvantaged children. Science 2006;312:1900-2.).

Lue myös

Eikö Suomessakin pitäisi siis panostaa tähän mielenterveystyön ydinkohtaan? Terveydenhuollossa se tarkoittaa tietotaidon lisäämistä, eri alojen yhteistyötä ja riittävää resursointia. Perusterveydenhuollossa on huomattavia mahdollisuuksia mielenterveyden aitoon edistämiseen ja häiriöiden ehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoitoon (Mäntymaa ja Puura, tässä lehdessä s. 707-711). Toisessa ääripäässä kyse on tehohoitoon verrattavasta vaativasta erikoissairaanhoidosta vaikkapa päihdeäitien ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien pikkulapsiperheiden auttamiseksi ja sukupolvelta toiselle siirtyvien ongelmien estämiseksi. Pienen lapsen oireilu voi puolestaan olla merkki joko perheen (lähes) tavanomaisesta stressistä tai häiriöstä, joka ilman apua johtaa laaja-alaiseen kehitysvammaisuuteen (44 Shonkoff JP, toim. From Neurons to Neighborhoods: The Science of Early Childhood Development. Washington, DC: National Academic Press, 2000.).

Suomessa on pikkulapsipsykiatrian alan osaamista eri puolilla maata, mutta toimintamahdollisuuksia kaikilla tasoilla vielä liian vähän. Kansainvälisesti Suomi nähdään alan johtavana maana. Tästä osoituksena esim. World Association for Infant Mental Health on siirtänyt keskustoimistonsa ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain ulkopuolelle Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yhteyteen. Suomalaisilla olisikin nyt "tuhannen taalan" mahdollisuus kehittää terveydenhuoltoaan ja lähteä tehokkaasti ehkäisemään uutta kansantautia.

Kirjoittajat
Tuula Tamminen
lastenpsykiatrian professori
Tampereen yliopisto, TAYS
tuula.tamminen@pp.fimnet.fi
Kirjallisuutta
1
Siegel DJ. The developing mind: Towards a neurobiology of interpersonal experience. New York: The Guilford Press, 1999.
2
Schore AN. Effects of a secure attachment relationship on right brain development, affect regulation, and infant mental health. Infant Mental Health Journal 2001;22:7-66.
3
Heckman JJ ym. Skill formation and the economics of investing in disadvantaged children. Science 2006;312:1900-2.
4
Shonkoff JP, toim. From Neurons to Neighborhoods: The Science of Early Childhood Development. Washington, DC: National Academic Press, 2000.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.