1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ydinsodan tuhoihin ei ole hoitoa
Pääkirjoitus 43/2017 vsk 72 s. 2414

Ydinsodan tuhoihin ei ole hoitoa

Kuvituskuva 1

Kati Juva

neurologian dosentti, Suomen ICAN-verkoston koordinaattori, International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) -järjestön yleiskokouksen puheenjohtaja

Ydinaseiden vastainen kampanja International Campaign to Abolish Nuclear Weapons ICAN on saanut Nobelin rauhanpalkinnon. Se myönnettiin järjestölle ydinaseiden katastrofaalisten humanitaaristen vaikutusten esiintuomisesta ja työstä ydinaseiden kieltämiseksi kansainvälisillä sopimuksilla.

Lääkärien tehtävä on aina ollut paitsi parantaa ja hoivata sairastuneita, myös ehkäistä sairauksia ja vammautumista. Jo 1960-luvulla Yhdysvalloissa Physicians for Social Responsibility valisti ihmisiä ydinaseiden vaaroista.

Lääkäri voi kertoa päättäjille, mitä ydinaseiden käytöstä todellisuudessa seuraa.

International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) perustettiin vuonna 1980. Sen tärkein viesti on, ettei ydinsodan tuhoihin ole hoitoa. Preventio on ainoa vaihtoehto.

Liike vaikutti merkittävästi muun muassa Mihail Gorbatshovin ajatteluun ja tukeen ydinaseriisunnalle kylmän sodan päättymisen aikoihin. Nykyinen ICAN-kampanja on pitkälti IPPNW:n idea ja alkuun saattama. Maailman lääkäriliitto ja kansainvälinen Punainen Risti ovat olleet kampanjassa mukana alusta lähtien.

Kesällä 2017 YK:ssa hyväksyttiin sopimus ydinaseiden kieltämiseksi (11 United Nations. Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons (siteerattu 25.9.2017). http://undocs.org/A/CONF.229/2017/8). Sitä kannatti 122 maata, mutta Suomi ei ole mukana. Sopimuksen aikaansaaminen on pitkälti ICAN:n työn tulosta. Ydinaseista käytävän keskustelun fokus on siirtynyt megatonneista ja ohjusten kantomatkoista näiden aseiden käytön seurauksiin: suunnattomiin inhimillisiin kärsimyksiin ja ilmastovaikutuksiin. Ydinsotaa ei ole mahdollista voittaa, vaan koko ihmiskunnan eloonjääminen on vaakalaudalla.

Viime aikoina kansainvälinen ilmapiiri on kiristynyt ja "ydinasepuhe" löystynyt. Ydinaseilla uhkailu on jälleen kansainvälisen politiikan arkipäivää. Ydinaseriisunta ei ole edennyt, ja ydinsulkusopimus on täysin jumissa. Tässä tilanteessa kansalaisyhteiskunta ja ydinaseettomat maat ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä edistääkseen turvallisempaa maailmaa.

Lue myös

Lääkäreillä on keskeinen rooli tässä työssä. Me olemme ydinaseiden inhimillisten vaikutusten asiantuntijoita, ja meitä myös kuunnellaan. Ydinasekieltosopimus ja ICAN:n saama Nobel ovat upeita saavutuksia. Varsinainen työ – ydinaseiden hävittäminen – on silti vasta alussa. Tarvitaan vielä paljon diplomatiaa, neuvotteluja ja vakuuttamista. Lääkäriyhteisöllä on tässä edelleen merkittävä rooli. Me olemme niitä, jotka voimme kertoa päättäjille, mitä ydinaseiden käytöstä todellisuudessa seuraa. Pidetään huoli, että tämä ääni kuuluu.

Huolestuttavin uusi tutkimustulos on se, että jo rajoitettu ydinsota esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä johtaisi paitsi kymmenien miljoonien ihmisten välittömään kuolemaan, myös koko maapallon ilmaston viilenemiseen ilmakehään nousevien savu- ja nokipilvien takia. Ilmastotutkijat ja ravintoasiantuntijat ovat laskeneet, että tämä muutos kestäisi kymmenkunta vuotta ja heikentäisi satoja kaikkialla maapallolla kymmenillä prosenteilla. Tästä seuraava ydinnälkä uhkaisi jopa kahden miljardin ihmisen henkeä (22 Helfand I. Nuclear famine: two billion people at risk? International Physicians for the Prevention of Nuclear War (siteerattu 21.9.2017). http://www.ippnw.org/nuclear-famine.html). On myös muistettava, että ydinsota voi syttyä vahingossa. Läheltä piti -tilanteita on ollut runsaasti.

Kirjoittajat
Kati Juva
neurologian dosentti, Suomen ICAN-verkoston koordinaattori, International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) -järjestön yleiskokouksen puheenjohtaja
Kirjallisuutta
1
United Nations. Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons (siteerattu 25.9.2017). http://undocs.org/A/CONF.229/2017/8
2
Helfand I. Nuclear famine: two billion people at risk? International Physicians for the Prevention of Nuclear War (siteerattu 21.9.2017). http://www.ippnw.org/nuclear-famine.html

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.