1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Yhteiskunnan on opittava sanomaan alkoholille ei
Pääkirjoitus 14-15/2012 vsk 67 s. 1113

Yhteiskunnan on opittava sanomaan alkoholille ei

Kieltolain aika päättyi 80 vuotta sitten. Laki oli säädetty, koska suomalaisten alkoholinkäytön katsottiin karanneen käsistä ja alkoholin haittoja pidettiin liian raskaina yhteiskunnalle. Alkoholia käytettiin ennen kieltolakia reilusti yli litra kansalaista kohti vuosittain.

Alkoholi tappaa. Se tappaa kotona ja liikenteessä ja on työikäisten yleisin kuolinsyy. Alkoholi maksaa. Viikonloppuisin yli puolet sairaaloiden päivystyspotilaista on hoidossa alkoholin vuoksi. Tehoilla olisi tilaa ilman alkoholia. Alkoholi vammauttaa. Onnettomuuksien lisäksi se vammauttaa liikakäyttäjää psyykkisesti ja sosiaalisesti. Pitkään käytettynä se aiheuttaa käyttäjälleen aivotoiminnan palautumattoman häiriön. Se vammauttaa syntymättömiä lapsia fyysisesti ja syntyneitä psyykkisesti. Yli 100 000 lasta ja nuorta elää päihdeperheessä.

Jos alkoholiongelmia halutaan menestyksekkäästi ehkäistä, tulee lopettaa hurskaat puheet ja tehdä se, mikä tutkimusten perusteella vaikuttavaksi tiedetään. Alkoholin hintaa pitää nostaa ja saatavuutta vaikeuttaa. Lisäksi yhteiskunnan on päätöksin osoitettava, että liiallinen alkoholin käyttö ei ole sallittua. Näin ei ole tehty.

Radiojuontajien kielenkäyttö ihannoi humalaa. Jääkiekon SM-liiga pyörii keskioluen voimalla. Muusikot saavat backstagelle mahtavia määriä alkoholijuomia osana keikkapalkkiota. Tällaisen verottoman palkan saattaa vaatia jopa alaikäinen esiintyjä, jolta työnantaja hyväksyy työnteon alkoholin vaikutuksen alaisena.

Alkoholi on riippuvuutta aiheuttava nautintoaine, mutta kukaan ei ole syntyjään alkoholisti. Mitä helpommin alkoholia on saatavilla ja mitä myönteisemmin sen käyttöön suhtaudutaan, sitä enemmän meillä on keskuudessamme alkoholisteja.

Hallitusohjelmassa on luvattu puuttua alkoholijuomien mielikuvamainontaan, mutta se ei yksin riitä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson pyysi Lääkäripäivien avajaisissa Lääkäriliittoa mukaan alkoholinvastaiseen työhön. Lääkäriliitolle ministerin pyyntö on tervetullut, ja liitto on valmis ottamaan haasteen vastaan. Suomen Lääkäriliiton vuonna 2008 kirjoitettu alkoholipoliittinen kannanotto luo työlle hyvän pohjan.

Koska alkoholin saatavuutta on perusteltua rajoittaa, on luonnollista, että nykyistä vahvempia alkoholijuomia ei tule viedä päivittäistavarakauppoihin. Myös anniskelua aamuyön tunteina on syytä rajoittaa. Koska suomalainen saa yli puolet alkoholista keskioluesta, keskioluen laimentamiselle on vahvat kansanterveydelliset perusteet.

Alkoholismin parantaminen on vaativampaa kuin ennaltaehkäisy. Yhteiskunnan on puututtava etenkin alaikäisten alkoholinkäyttöön ja mielikuviin humalasta.

Lue myös

Rattijuopumuksen rajan laskemisesta on keskusteltu. Erityisen perusteltua on puuttua törkeään rattijuopumukseen syyllistyneiden hoitoonohjaukseen ja rikoksen uusinnan estämiseen. Lääkäriliitto on esittänyt, että poliisia pakenevalle rattijuopolle määrättäisiin välitön vapausrangaistus. Humalaisen kuskin hurjastelu kaduilla on hengenvaarallista sivullisillekin.

Alkoholin menestyksekäs vastustus ei onnistu, jos alkoholin liikakäyttäjien leimaaminen on hyväksyttävää. Kyseessä on riippuvuussairaus, joka vaatii asiantuntevan hoidon. Rajoittamis- ja rangaistustoimet eivät ole perusteltuja, jos alkoholistien hoitoresurssit eivät ole riittävät.

Lääkärit näkevät työssään, mitä alkoholi voi aiheuttaa käyttäjälle ja hänen läheisilleen. Me lääkärit tarvitsemme avuksemme sekä lainsäädäntöä että asennemuutosta, jotta voimme osaltamme onnistua työssämme alkoholihaittojen vähentämisessä. Vain yhteistyössä ministeriön ja yhteiskunnan kanssa voimme onnistua.

Kirjoittajat
Heikki Pälve
toiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.