1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Yleislääketieteen rajat hämärtyvät
Pääkirjoitus 4/2020 vsk 75 s. 157

Yleislääketieteen rajat hämärtyvät

Kuvituskuva 1

Petja Orre

LL, terveydenhuollon erikoislääkäri, johtava ylilääkäri

Keravan kaupunki, Terveyttä edistävät palvelut

Terveyskeskusten lääkärivaje kasvoi vajaalla kahdella prosentilla vuoden takaisesta. Kunnat kärvistelevät talouskurimuksessa erikoissairaanhoidon kustannusten noustessa. Tämä vähentää intoa panostaa perusterveydenhuoltoon. Terveyskeskuksille on monella suulla vaadittu apua, ennen kuin on liian myöhäistä.

Ratkaisuvaihtoehdoissa raha nousee kärkisijalle, ja sillä voitaneen korjata hetkeksi tilannetta. Mutta kannattaako terveyskeskukset pelastaa?

Yleislääkärien keskittyminen suppeampiin kokonaisuuksiin tulee väistämättä tarpeelliseksi.

Julkisesta keskustelusta voi saada kuvan terveyskeskuksista toivotonta kuolinkamppailua käyvinä valuvikaisina instituutioina. Totuus on kuitenkin kaukana tästä.

Monet hyvin toimivat terveyskeskukset ovat osoitus siitä, että perusterveydenhuolto ei ole peruuttamattomasti rikki. Menneisyyden painolastia sillä toki on: virheet rahoitusjärjestelmässä, sairauksien ehkäisyn ideologian keikahtaminen korjaavaan toimintaan sekä epäonnistunut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ovat hitaasti korjattavissa olevia ongelmia.

Vanhojen kaivelun sijaan on aika katsoa tulevaisuuteen. Perusterveydenhuollon ja yleislääketieteen tulevaisuudet kietoutuvat vastustamattomasti yhteen, joten niitä on järkevää tarkastella kokonaisuutena – miten tahansa kansalaisten perusterveydenhuolto tulevaisuudessa järjestetäänkään. Vaikka yleislääketieteen kova ydin onkin selvillä, sen ulkokehän rajat ovat hämärtyneet.

Yleislääketieteen kiinnostavuuden on sanottu piilevän työn monipuolisuudessa. Työn monipuolisuus on epämääräinen hokema vailla tarkempaa määrittelyä siitä, minkälainen työ on riittävän monipuolista. Pelkästään viime vuoden aikana terveyskeskusten vastuulle on pyritty siirtämään koululaisten ADHD-diagnostiikkaa, C-hepatiitin hoitoa ja uniapnean CPAP-hoidon aloituksia, vain muutamia avauksia mainitakseni. Vaikka osassa ehdotetuista tehtävänsiirroista käytännön työn tekee hoitaja, tueksi tarvitaan lääkärin osaamista.

Yleislääkärien keskittyminen suppeampiin kokonaisuuksiin tulee väistämättä tarpeelliseksi. Erikoistuminen ei tarkoita erikoisalakohtaisia jakoja, vaan syventymistä ilmiöihin, oirekokonaisuuksiin tai ikäluokkiin. Yleislääkärien erityisosaaminen voi jakautua vaikkapa nuorison moniin ongelmiin, kroonisesta kivusta kärsiviin tai etähoidon mahdollisuuksiin harjaantumiseen.

Lue myös

Työnkuvan kapeneminen voi huolestuttaa, mutta ajatus yksittäisestä yleislääkäristä kaikkien alojen asiantuntijana on mieletön. Voi olla, että jossain kohtaa ihmisen ja tekoälyn liitto antaa yleislääkäreille supervoimiin verrattavat kyvyt. Sitä ennen työn hallinnan tunne ja yleislääketieteen mielekkyys lisääntyvät vain, kun mahdollistetaan keskittyminen kapeampiin yleislääketieteen segmentteihin.

Myös uudenlaiset työn tekemisen tavat lisääntyvät tulevaisuudessa. Perinteisellä vastaanotolla on kiistattomat etunsa, mutta muitakin toimivia vaihtoehtoja on olemassa, etävastaanotoista ryhmätapaamisiin. Tärkeää on tunnistaa potilaat, jotka saavat erityistä hyötyä perinteisestä vastaanotosta. Teknisesti myös yleislääkärien etätyö olisi jo nyt mahdollista. Kaikki kivet on käännettävä tavoiteltaessa resurssitehokasta ja vaikuttavaa perusterveydenhuoltoa.

Keskeinen kysymys on, miten yleislääkärien työssä jaksaminen, väestön palvelutarpeen kasvu ja järjestelmän taloudellinen kantokyky saadaan yhdistettyä toimivaksi kokonaisuudeksi. Yleislääkärien on nyt linjattava yleislääketieteen tulevaisuuden suuntaviivoja ennakkoluulottomasti. Tulevaisuuden suhteen varmaa on vain se, että nykyisyyteen tarrautuminen osoittautuu huonoksi strategiaksi.

Kirjoittajat
Petja Orre
LL, terveydenhuollon erikoislääkäri, johtava ylilääkäri
Keravan kaupunki, Terveyttä edistävät palvelut

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.