1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ylipainon kimppuun
Pääkirjoitus 22/2019 vsk 74 s. 1389

Ylipainon kimppuun

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi toukokuun puolivälissä tutkimuksen, joka jäi vähälle huomiolle (11 https://thl.fi/fi/-/ylipaino-ja-lihavuus-vaikuttavat-merkittavasti-sairastuvuuteen-riski-on-otettava-vakavasti). Tutkimus havaitsi, että ylipainoisten riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on kolminkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Vaikeasti lihavilla riski oli 16-kertainen.

Vaikka ylipainon vaarat tunnistetaan, sen todellinen merkitys sairauksien taustalla näyttää jääneen liian vähälle huomiolle. Suomessa oli vuonna 2017 noin 2,5 miljoonaa vähintään ylipainoista aikuista. 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli vähintään ylipainoisia vuonna 2018.

Ylipaino on liian vakava asia ohitettavaksi.

Ylipaino tarkoittaa BMI-painoindeksiä 25–29,9 kg/m2, lihavuus indeksiä 30–34,9 kg/m2. Yli 35 kg/m2 merkitsee vaikeaa lihavuutta.

THL:n tutkimuksessa ylipainoiset ja lihavat sairastuivat normaalipainoisia useammin jo 10 vuoden seurannassa. Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen totesi THL:n tiedotteessa, että lihavuuden riskit on Suomessa otettava aiempaa vakavammin. Näkemykseen on helppo yhtyä.

Valtaosa väestöstä tietää ylipainon vaarat. Mutta kuten tupakoija, ylipainoinen ihminen tarvitsee motivaatiota. Turha tuputtaa. Tarvitaan laajamittaisia, yhteiskunnallisia ja ennalta ehkäiseviä toimia.

Yhden keinon tarjoaa Lääkärilehdessä äskettäin esitelty tuuppaaminen (nudging) (22 Kolehmainen M, Poutanen K, Absetz P, Karhunen L. Tuuppaamalla terveyttä: vihjeet vaikuttavat valintoihin. Suom Lääkäril 2019;74:811–5.).

Kuluttaja ohjataan siinä terveellisempiin tottumuksiin hienovaraisesti ja näkymättömästi. Elinympäristöä ja vihjeistöä muutetaan niin, että terveyttä edistävät vaihtoehdot ovat helppoja, houkuttelevia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä.

Menetelmä on todettu tehokkaaksi lyhyellä ajalla. Pitkän ajan vaikutuksista tarvitaan lisätutkimusta.

Tupakka-askien kyljistä tutut varoitustekstit jakavat mielipiteitä. Ne syyllistävät, ja tehoa epäillään. Suomen lienee paras odottaa tuloksia muun muassa Perun, Chilen ja Kanadan kokeiluista.

Kovempiin toimiin kuuluu taloudellinen ohjaus.

Tupakka ja alkoholi ovat näyttäneet verojen voiman. Epäterveellisten ruokien haittavero tai arvonlisäveron korotus vähentäisi niiden kulutusta. Hedelmien ja vihannesten arvonlisävero voitaisiin pudottaa nollaan.

Eturyhmät vetoavat vaikeuksiin määritellä epäterveellisyys. Jos tahtoa riittää, vaikeudet ovat voitettavissa. Poliittisia päätöksiä helpottaa se, että fiskaaliset vaikutukset voidaan säätää nollaan.

Lue myös

Haittaverot toki kurittavat vähävaraisia. He syövät halpaa ja epäterveellistä ruokaa. Politiikka ei silti saisi ajaa kansanterveyden yli. Tupakka- ja alkoholiverokin iskevät vähävaraisiin.

Makeisvero kaatui syytöksiin kilpailun vääristämisestä. Sokerivero saattaisi seulan läpäistä. Verolle kuuluvat yhtä lailla huonot rasvat. Myös suola, vaikka hinnan merkitys sen kohdalla lienee olematon.

Valtioneuvosto laittoi vuoden 2017 lopulla työn alle selvityksen terveellisen ravitsemuksen taloudellisista ja muista ohjauskeinoista (33 https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/5387078/Liite+3+Hyvinvointi+ja+terveys.pdf/32b202bf-ac12-4901-95e2-dab1efe83b65/Liite+3+Hyvinvointi+ja+terveys.pdf.pdf). Tehtävä oli käydä läpi ohjauskeinot ja vertailla niiden tehoa.

Valmista piti tulla vuoden 2018 lopussa. Tämänhetkisen tiedon mukaan tulokset julkaistaan elokuussa.

Vielä on epäselvää, kuinka vahvoja suosituksia työ tuottaa, mutta jos niitä saadaan, poliitikkojen on syytä olla hereillä. Ylipaino on liian vakava asia ohitettavaksi. Sen kimppuun on käytävä kunnolla.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
https://thl.fi/fi/-/ylipaino-ja-lihavuus-vaikuttavat-merkittavasti-sairastuvuuteen-riski-on-otettava-vakavasti
2
Kolehmainen M, Poutanen K, Absetz P, Karhunen L. Tuuppaamalla terveyttä: vihjeet vaikuttavat valintoihin. Suom Lääkäril 2019;74:811–5.
3
https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/5387078/Liite+3+Hyvinvointi+ja+terveys.pdf/32b202bf-ac12-4901-95e2-dab1efe83b65/Liite+3+Hyvinvointi+ja+terveys.pdf.pdf

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.