1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ymmärrys hoi, älä jätä
Pääkirjoitus 1-2/2021 vsk 76 s. 5

Ymmärrys hoi, älä jätä

Kuvituskuva 1

Risto Pelkonen

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia ravistelee kaikkia hyvän elämän ehtoja: terveyttä ja taloutta, yhdessä olemista ja henkistä vireyttä. Tauti sinänsä ja avointen ovien lukitseminen lisäävät sosioekonomista eriarvoisuutta. Yksi menettää työn ja toimeentulon, vähävaraisen perheen ahdistus syvenee, ja vanhus jää yksin. Valinnat ovat vaikeita. Hyvin on pärjätty ja paljon opittu.

Lepakkotaudin leviäminen Wuhanin torilta kaikkialle maailmassa on huutomerkki, joka muistuttaa luonnon tilasta. Kun eliölajien sukupuutto etenee, jäljelle jäävien tasapaino häiriintyy. Virukset lähtevät liikkeelle. Maapallo sairastuu – ja sen myötä ihmiset. Näin kävi sata vuotta sitten: silloin espanjantaudin aiheuttanut lintuvirus tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Sama meno jatkuu nyt.

Ilman korkeatasoista kliinistä tutkimusta ei ole hyvää opetusta.

Onko siis ihminen pelinsä pelannut, niin kuin luokkatoverini Pentti Linkola kirjoitti aikanaan? "Kaksi ikuista häviäjää, luonto ja sukupolvet, on hävinnyt viimeisen ottelunsa". Vastausta emme tiedä, mutta kurssin korjaamiseen on vielä aikaa. Jokainen on omien voimiensa mukaan vastuussa itsestään ja toisista. Maasta, vedestä ja ilmasta.

Toivo on tieteessä ja taiteessa, tulevaisuus nuorten käsissä. Turun yliopiston medisiinarien perustama Vastalääke-hanke huuhaa-tiedon torjumiseksi on oiva esimerkki nuorten valppaudesta. Siksi kysyn, missä viipyy Vastatuuli-hanke. Lääkärit luonnon puolesta.

Tiede etsii totuutta. Taide avaa oven yksinäisyydestä toisten joukkoon ja antaa elämälle mielen. Totuus on siinä tiedossa, joka on saavutettu ja koeteltu riippumattomassa tutkimuksessa. Koronavirustutkimuksen nopean etenemisen ja uuden tiedon karttumisen seuraaminen on häkellyttävä kokemus. Kansainvälisen tiedeyhteisön verkostoituminen, uusien ideoiden ja tutkimustulosten esteetön vaihtaminen muistuttavat Lääkärit ilman rajoja -toimintaa ja luovat uskoa paremmasta maailmasta.

Oppia korona kaikki. Ilman korkeatasoista kliinistä tutkimusta ei ole hyvää opetusta eikä kasva hyviä ammattilaisia. Ei ole käypää hoitoa eikä synny uusia rokotteita. Ellei kliinisen tutkimuksen rahoitusta vahvisteta, putoamme tieteen valtavirrasta. Valtion tiederahoitusta on jatkuvasti pienennetty, viidennekseen aiemmasta 90 miljoonasta eurosta vuodessa. Summa on hitunen, puoli promillea, 20 miljardin suuruisessa sosiaali- ja terveydenhuollon budjetissa. Viestejä on viety – perille eivät mene. On itsestäänselvää, että EU:n elvytysrahastosta kunnon siivu kuuluu koronataudin tutkimukseen.

Lue myös

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toisensa kohtaavat terveys ja sairaus, potilas ja lääkäri, luonto ja ihminen, tiede ja opetus, laki ja moraali. Näistä kohtauspaikoista rakentuu sote-palvelujen verkosto, uusien hyvinvointialueiden saaristo. Kiistaa käydään rahasta ja vallasta, mutta missä on päämäärä? Olisikohan se unohtunut? Kaikessa kiireessä.

Päämäärä on lääkintätaidon syvässä ytimessä. Hyvän tavoittelu ja vahingon välttäminen ovat aina läsnä, kun potilas ja lääkäri, auttaja ja avun tarvitsija kohtaavat toisensa. Ensin potilaan omassa elinympäristössä perusterveydenhuollossa ja sen jälkeen tarpeen mukaan erikoissairaanhoidossa.

Kentän laidalta olen ihaillen seurannut joukkomme luovia ideoita, huipputaitavaa työtä koronataudin hallitsemiseksi, sairastuneiden parhaaksi ja uusien tapausten ehkäisemiseksi yhdessä toisten hoitotyöntekijöiden kanssa. Hoidon tulokset ovat maailman parhaita – niin kuin on palvelujärjestelmämme.

Niin pysyvät nämä neljä. Tiedot ja taidot, auttamisen eetos ja keskinäinen toveruus. Pitäkäämme yhtä ja toisistamme huolta. Erilaisuudessa on voima. Huominen on toivoa täynnä.

Kirjoittajat
Risto Pelkonen
arkkiatri

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Tieteessä
Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähensivät koronakuolleisuutta

Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.

Näkökulma
Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Kolumni
Olisiko teillä hetki aikaa puhua rakkaudesta?

Aivomme nauttivat yllätyksellisyydestä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
THL:n koronaseurannan avointa dataa ladattu yli 16 miljoonaa kertaa

Avoin data mahdollistaa uudet tietoon pohjautuvat ideat ja sovellukset.

Tiedepääkirjoitus
Laboratoriotutkimusten käyttö vaatii harkintaa

Tutkimuksia punnitaan niiden tuottaman lisäarvon perusteella, kirjoittavat Helena Liira ja Maija Lappalainen.