Kommentti

Aika ja kokemus – potilaan ja lääkärin turvatekijät

Aika on suhteellinen käsite, ei pelkästään fysiikan määritelmän mukaisesti.

Eija Kalso
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

Aikaa on vähän, kun potilaan tila on kriittinen. Aivot sietävät hapettomuutta vain tietyn ajan. Elvytys ja sen myötä hapensaanti täytyy saada käyntiin välittömästi, kirurgilla on vain rajallinen aika pitää verenkierto suljettuna tai saada vuoto tyrehtymään.

Ammattitaito ja potilaan pääsy ajoissa hoitoon ovat rajallisen aikaikkunan puitteissa kriittisiä onnistumisen takuita.

Suuri osa potilaan ja lääkärin hyvistä kohtaamisista edellyttää riittävästi aikaa. Aika mahdollistaa luottamuksen synnyn, potilaan omien voimavarojen käyttöönoton ja hyvän hoidon.

Mikään tietojärjestelmä ei voi korvata kokemuksen ja ammattitaidon tuomaa turvaa.

Mitä tärkeämpi ja vaikeampi asia on potilaalle ja lääkärille, sitä enemmän aikaa tarvitaan. Elämänkaaren lopussa ajan merkitys kasvaa.

Luottamus syntyy, kun lääkäri perehtyy potilaaseen ainutkertaisena ihmisenä, jolla on tietty sairaushistoria.

Lääkärin ammattitaito on ehdoton perusta luottamuksen luomalle hoitosuhteelle. Jos potilas tuntee tulevansa kuulluksi ja luottaa lääkäriinsä, lääkärin antama potilasta motivoiva tieto saa erilaisen kasvupohjan kuin jos tieto tulisi lääkärirobotilta.

Luottamus on potilaan oman endogeenisen paranemistaipumuksen yksi tärkeimpiä osatekijöitä.

Päättyvän tammikuun aikana on käsitelty kahta keskeistä ongelmaa, joissa ajan puute on ollut keskiössä. Lääkäripäivillä pohdittiin vahvojen opioidien käytön lisääntymisen taustatekijöitä. Yhtenä syynä pidettiin riittämätöntä aikaa kohdata pitkäaikaisesta kivusta kärsivä potilas.

Potilaan motivoiminen muihin kivun hoitomuotoihin vie enemmän aikaa kuin reseptin kirjoittaminen, erityisesti, jos opioidiresepti on potilaan toivomus. Vielä enemmän aikaa menee potilaan motivoimiseen, jos tarkoituksena on lopettaa opioidilääkitys ja ehdottaa sen tilalle jotain muuta.

Luennoitsija siteerasi kollegan viisasta nyrkkisääntöä: "Jos ei ole aikaa puhua potilaan kanssa, ei ole aikaa kirjoittaa opioidireseptiäkään." Reseptin kirjoittaminen edellyttää potilaan informoimista lääkkeen odotetusta tehosta ja haitoista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Mitä suurempi luottamus potilaalla on lääkäriinsä, sitä paremmat mahdollisuudet tiedolla on saada potilaan hyväksyntä.

Toinen esiin nostettu kysymys liittyi masennuslääkkeiden aloitukseen ja potilaan informointiin lääkityksen toteutuksesta ja myös lääkityksen lopettamisesta.

Lue myös

Masennuslääkkeiden lopettaminen voi osalla potilaista aiheuttaa yllättäviäkin vierotusoireita. Näistä pitäisi puhua etukäteen ja lääkityksen purku tulisi toteuttaa yhteistyössä lääkärin kanssa. Tässäkin yhteydessä nostettiin esiin ajan vähyys. Reseptin kirjoitukseen liittyy potilaan kohtaaminen ja tiedon jakaminen luottamuksen, ammattitaidon ja kokemuksen voimalla.

Ennen lentoon lähtöä tai anestesian aloitusta täytyy varmistaa turvallisuuden kannalta välttämättömät asiat, joka kerta ja systemaattisesti. Sähköiset tietokannat ovat arvokas apu niin diagnostiikan kuin hoidon, erityisesti lääkkeiden turvallisen määräämisen osalta.

Lääkärin kokemus ja ammattitaito säästävät aikaa tarvittavien varmistusten vähetessä. Mikään tietojärjestelmä ei voi korvata kokemuksen ja ammattitaidon tuomaa turvaa. Samat tekijät myös antavat enemmän aikaa potilaan kohtaamiseen.

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat

Eija Kalso

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030