1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Äkkiä nollasummapeliä opettelemaan
Kommentti

Äkkiä nollasummapeliä opettelemaan

Tekijöiden määrä ei varsinaisesti lisäänny uhkasakoilla, sen enempää kuin lisääntyy rahoituskaan.

Äkkiä nollasummapeliä opettelemaan Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Soten kaatumisesta on kulunut kohta puoli vuotta. Monet taputtivat silloin käsiään ja tuntui, että myös valtamedian tehtävänä oli varmistaa maakunta-soten peijaiset. Sitten tuli vaalit ja tuli uusi hallitus ja piti tulla uusi ja uljas sote.

Vaan kun ei ole näkynyt eikä kuulunut.

Kun taikaseinä ei enää anna rahaa, rahoituksen on tultava terveydenhuollon sisältä.

Jos aiemmat suunnitelmat terveydenhuollon uudistamiseksi olivat epäselviä, niitä muutettiin kolmen kuukauden välein ja lopulta todettiin perustuslain vastaisiksi, nyt suunnitelmista ei tunnu olevan enää hajuakaan.

Yksi terveydenhuollon uudistusten tai uudistusyritysten syy on ollut terveydenhuollon rahoituksen turvaaminen.

Hoitojen tarve on jo pitkään kasvanut nopeammin kuin resurssit. Kuntapohjainen rahoitus on ajautunut kriisiin, joka on realisoitunut melkein jokaisessa sote- tai sairaanhoitopiirissa yt-neuvottelujen muodossa. Tässä tilanteessa sote-pilvien "kauas karkaaminen" merkitsee lähestyvää katastrofia. Yleiset talouden näkymät eivät varsinaisesti paranna tilannetta.

Selvien suunnitelmien sijaan luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Luvataan perusterveydenhuollon hoitotakuuta tilanteessa, jossa avoinna oleviin terveyskeskuslääkärin virkoihin ei monessa paikassa saada hakijoita itkemälläkään. Luvataan hoitajamitoitusta, kun hoitajia on vaikea saada nykyisiinkään toimiin. Luvataan, vaikka rahat eivät riitä nykyiseenkään palvelutasoon.

Lue myös

On pakko kysyä, mikä on päättäjien tilannetaju terveydenhuollon suhteen tai onko sitä ylipäänsä ollenkaan? Nykyisilläkin hoitotakuilla suuri joukko ylilääkäreistä ja sairaalajohtajista kuluttaa ison osan ajastaan vastailemalla aluehallintovirastojen rukousmyllyjä muistuttaviin selvityspyyntöihin siitä, miksi jollekin erikoisalan vastaanotolle pääsy venyy. No miksi? Kun erikoisalalle ei saada tekijöitä, tai niitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Tekijöiden määrä ei varsinaisesti lisäänny uhkasakoilla, sen enempää kuin lisääntyy rahoituskaan.

Uudet velvoitteet ja sanktiot ovat syvässä kustannuskriisissä rypevälle julkiselle terveydenhuollolle tai sen rahoittajille yhtä vaikuttava asia kuin niskalaukaus.

Ainoa keino saada lisää resursseja jonnekin – vaikka perusterveydenhuoltoon tai vanhustenhuoltoon – on ottaa niitä jostain muualta.

Kun taikaseinä ei enää anna rahaa, rahoituksen on tultava terveydenhuollon sisältä. Hoitotakuun osalta tämä tarkoittaa sitä, että jos sitä toisaalla tiukennetaan, pitää sitä toisaalla löysätä. Sama koskee kaikkea muutakin. Malli on sama kuin kotitalouksissa: Jos ostat auton, luovut jostain muusta.

On aika opetella tämä yksinkertainen nollasummapeli.

Kirjoittajat
Heikki Laine

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.