1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ammattilainen vai kokeneempi amanuenssi?
Kommentti

Ammattilainen vai kokeneempi amanuenssi?

Otollisin aika oppia vastuunkantoa on silloin, kun on vielä pari vuotta suurimman osan lukuvuodesta opiskelijan roolissa. Lain kirjain ei tosin aina anna vastausta siihen, miten suurta vastuuta silloin voi odottaa.

Ammattilainen vai kokeneempi amanuenssi? Kuva 1 / 1 Kuva: Laura Vesa

Kun olin kesällä 2018 Fimsic-vaihdossa Saksassa, en saanut kuukaudessa sikäläisiä kollegoita uskomaan, että Suomessa neljännen vuoden opinnot suorittanut lääketieteen kandidaatti voi toimia lääkärin tehtävissä. Eteläsaksalaisessa sairaalassa oli aivan mahdoton ajatus, että niin lyhyellä lääketieteen oppimäärällä saisi yksin edes tavata potilasta.

Opiskeluaikana lääkärin sijaisena toimiminen on suomalainen erikoisuus, jota ulkomailla jaksetaan ihmetellä. Eikä suotta, sillä neljän vuoden opintojen jälkeen medisiinari on väistämättä monessa vastaan tulevassa asiassa jossain tiedon ja arvauksen välimaastossa. Viime kesänä terveyskeskuksen vuodeosastolla tuntui, että aina ei edes tiennyt, missä kohtaa sitä välimaastoa ollaan.

Nykyinen oikeus toimia lääkärin sijaisena jo neljän vuoden opintojen jälkeen on paras osa suomalaista lääkärien koulutusjärjestelmää.

Toki suomalaisissa yliopistoissa lääketieteen opetus on järjestetty niin, että neljännen vuoden opintojen jälkeen lääkärin töissä selviäminen on mahdollista. Opettamatta on tuossa vaiheessa kuitenkin vielä paljon keskeisiä sisältöjä, ja paljon jätetään sen varaan, että työpaikoilla on järjestetty kesäsijaisille riittävä tuki. Toimiva seniorituki onkin nykyään työnantajalle keskeinen kilpailuvaltti kesäsijaisia haettaessa.

Järjestelmään liittyy silti myös ongelmia, joista työskentelyoikeuksien epämääräisyys lienee keskeisin. Medisiinarien keskuudessa elää edelleen runsaasti epävarmuutta siitä, miten ja monenko vuoden opinnoilla missäkin tehtävässä saa työskennellä.

Osasyy on suomalaisten terveydenhuollon toimipisteiden monimuotoisuus. On esh-päivystystä, vastuualueita, akuuttivastaanottoja ja erikoisalaosastoja. Sijaistettavan lääkärin rooliin saattaa sisältyä hyvin erilaisia ja ennakoimattomiakin potilaita. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajan lisäksi erikoisalojen rajat ovat hämärtyneet.

Eivätkä työnantajat tunnu aina olevan pykälistä sen paremmin perillä. Jopa Valviralla on ollut vaikeuksia päättää, saako esimerkiksi linjoihin jaetuissa yhteispäivystyksissä toimia neljännen vuoden opintojen jälkeen. Linja on pitkään ollut, että ei saa. Viime viikolla Valvira kuitenkin vaivihkaa muutti nettisivuillaan kantaansa päinvastaiseksi.

Lain kirjain ei myöskään anna käytännön työssä aina vastausta siihen, miten suurta vastuuta kesäsijaiselta voi odottaa. Liukuma hieman kokeneemmasta amanuenssista melko yksin potilaita hoitavaan ammattilaiseen on eri tilanteissa laaja. Ammattihenkilölakia uudistettaessa esille tulisikin nostaa ajatus siitä, voisiko opiskelijoiden vastuita edelleen selkiyttää.

Lue myös

On silti pidettävä huolta siitä, että opiskelijat pääsevät töihin jatkossakin. Nykyinen oikeus toimia lääkärin sijaisena jo neljän vuoden opintojen jälkeen on paras osa suomalaista lääkärien koulutusjärjestelmää. Lisäksi se tukee terveydenhuollon toimintaa lomakuukausien työvoimapulassa.

Ehdottomasti otollisin aika oppia vastuunkantoa on silloin, kun on vielä pari vuotta suurimman osan lukuvuodesta opiskelijan roolissa. Hoitovastuuta ei voi opettaa edes hienoimmalla flipped classroom -menetelmällä, vaan sen oppii vain potilaita hoitamalla. Olkoonkin, että itsereflektioon voisi ensimmäisen kesätyökesän jälkeen opetuksessa kiinnittää enemmänkin huomiota – työtä opetusvälineenä ei ole tiedekunnissa vielä täysimääräisesti hyödynnetty.

Fiksusti järjestettynä opiskelijoiden työskentelyoikeus jo neljännen vuoden opintojen jälkeen on mekanismi, josta hyötyy opiskelijan lisäksi koko terveydenhuolto.

Kirjoittaja on tamperelainen viidennen vuoden lääketieteen kandidaatti.

Kirjoittajat
Joel Kontiainen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto: Terveydenhuollon henkilöstölle turvattava riittävä suojaus

Lääkäriliitto edellyttää, että koronavirusepidemian aikana suojavälineistöä riittää lääkäreille ja muulle terveydenhuollon henkilöstölle.

Ajassa
Koronavirus ajoi lääkärit etätyöhön

Joensuussa terveys­keskuslääkärit hoitavat muun muassa yli 70-vuotiaiden sovittuja vastaanottoja puhelimella.

Ajassa
Kotikoneelta kongressiin

Etäosallistuminen säästää ympäristöä, rahaa ja aikaa.

Liitossa
Miten lääkärien yötyötarkastukset toteutuvat?

Työnantajan tulee arvioida yötyön vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, kirjoittaa Satu Rannisto.

Liitossa
Auta hyviä toimintamalleja leviämään

Lääkäriliiton laatu­palkinto on haussa 29. 5.

Ajassa
VTT kehittää koronaviruksen pikatestiä

Testi mahdollistaisi nopean diagnoosin jo taudin varhaisessa vaiheessa.