1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Apua rakenteiden painaumiin
Kommentti

Apua rakenteiden painaumiin

Lääkärikoulutuksen perustukset tarvitsevat vahvistamista, kun niihin kohdistuu lisäkuormitusta tai niiden ympärillä tehdään kaivantoja.

Apua rakenteiden painaumiin Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Viikonloppuna alueemme sanomalehdessä Kalevassa oli kirjoitus rovaniemeläisestä miehestä, jonka uuden omakotitalon perustukset murenivat. Seurauksena olivat isot remontit ja oikeustaistelut. Kuten minkä tahansa oikein rakennetun ja kestävän rakennuksen myös lääkärikoulutuksen perustukset tarvitsevat vahvistamista, kun niihin kohdistuu lisäkuormitusta tai niiden ympärillä tehdään kaivantoja. Hyväkin perusta voi olosuhteiden sanelemana lähteä murenemaan.

Osa lääketieteen koulutuksen haasteista on vanhoja ja osa liittyy juuri tähän aikaan. Lisäkuormitusta tulee, kun opiskelijamääriä on kasvatettu. Samanaikaisesti tiedon määrä, spesifisyys ja uusiutumisen nopeus kaikki lisääntyvät uskomattomalla tahdilla. Kaivantoa ympärille tulee, kun samanaikaisesti potilasmäärät ovat erikoissairaanhoidossa muuttaneet muotoaan. Pitkäaikaisesti osastolla olevat "tyypilliset potilaat" ovat historiaa. Potilaat ovat aiempaa valveutuneempia ja käytännössä kaikki tieto on myös heidän saatavillaan. Ammattilaisten tehtäväksi jää tämän tiedon ymmärtäminen ja suhteuttaminen tilanteeseen. Digitaaliset vastaanotot ovat tätä päivää. Kyse ei siis ole pelkästään tiedon määrästä, vaan myös erilaisten teknologioiden ja työtapojen muutoksesta.

Osa lääketieteen koulutuksen haasteista on vanhoja ja osa liittyy juuri tähän aikaan.

Perustusten vahvistusta voidaan tehdä esimerkiksi puupaalutusten korvaamisella teräspaaluilla tai suihkuinjektoinnilla. MEDigi on ollut juuri tällainen suihkuinjektointi: nopea iso hanke muutaman keskeisen haasteen ympärillä. Peruskoulutusta on hankkeen yhteydessä harmonisoitu ja digitalisoitu vauhdilla kaikissa suomalaisissa lääketieteellisissä. Hankkeille yhteinen ongelma on se mitä tapahtuu niiden jälkeen. Miten varmistetaan, että hyvin alkanut kehitys ei jää kesken?

Toisaalta onko tarvetta lähteä miettimään myös paalutusten uusimista? Kurrikulum-uudistukset olisivat oivia hetkiä tälle. Lääketiede on edelläkävijä näyttöön pohjautuvan toiminnan osalta. Oulussa on ensimmäinen suomalainen lääketieteen koulutuksen professuuri. Muutoinkin tulee vaikutelma, että kiinnostus ja innostus lääketieteen koulutuksen ympärillä on kasvanut. Tällaiset isot kysymykset vaativat nimittäin ison määrän työtä. Vastuu siitä kuuluu meille kaikille.

Lue myös

Koulutuksen uudet haasteet eivät kuitenkaan koske pelkästään peruskoulutusta. "Talon seinät ja katto" valmistuvat työskentelyn ja erikoislääkärikoulutuksen myötä. Myös tämä rakentamisen vaihe on tehtävä huolella. Haasteita nimittäin riittää. Kädentaidot ovat konkreettinen esimerkki tästä. Peruskoulutus on pitkälti siirtänyt edellä mainittujen haasteiden vuoksi sen opettamisen jatkokoulutukseen. Ajatus, että työ tekijäänsä opettakoon, ei kuitenkaan toimi enää tässä ajassa. Laatuvaatimukset ja potilasturvallisuuden näkökulma ovat oikeutetusti vahvistuneet. Lääketieteen kehittymisen myötä niin sanottujen perustoimenpiteiden määrä vähenee ja teknisesti haastavien toimenpiteiden määrä vastaavasti lisääntyy. Tästä syntyy uusia haasteita koulutukseen. Onko meillä tähän ratkaisut? Onko meillä haluja ja resursseja esimerkiksi opetuksen struktuurin parantamiseen ja simulaatio-opetuksen lisäämiseen? Vai ajatellaanko, että taidot opitaan erikoislääkärinä mahdollista suppeaa tehdessä?

Rovaniemeläisen miehen tarinan opetus on, että jos perusta murenee ja runkopalkit ovat vinossa, talo ei ole kunnossa ja kestävä. Oikeustaistelun lopputulos on, että rakentajan vastuu on suuri eikä sitä voi sysätä myöskään valvovan viranomaisen tehtäväksi.

Ehkä vanhankaan rakennuksen korjausvelkaa ei kannata päästää liian suureksi.

Kirjoittaja on pohjoissuomalainen synnytyksiin ja naistentauteihin erikoistuva lääkäri, tutkija ja sähköisten terveydenhuollon palvelujen yliopisto-opettaja.

Kirjoittajat
Timo Tuovinen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Yksikin kysymys kertoo potilaan pärjäämisestä

Potilaan pärjäämisen tunnetta mittaavan PEI-mittarin osuvuus suomalaisessa terveyskeskusympäristössä on hyvä, ilmeni Elina Tolvasen väitöstutkimuksessa.

Tieteessä
Kuolleisuus väheni 15 prosenttia, kun ensihoitolääkäri osallistui vakavan aivovamman ensihoitoon

Väitöskirjan tehneen Toni Pakkasen mukaan ensihoitolääkärien antamalla hoidolla on myös merkittävä myönteinen kustannusvaikutus yhteiskunnalle.

Tieteessä
Endometrioosista laaja rekisteritutkimus

Tutkimuksen kohteena on 50 000 potilasta, kirjoittaa Yliopisto-lehti.

Ajassa
Metformiinivalmisteille vaatimus nitrosamiinitestauksesta

Euroopan lääkevirasto EMA ja kansalliset lääkeviranomaiset haluavat varmistaa potilasturvallisuuden varotoimenpiteenä.

Kommentti
Turmiolan Tommin kuurot korvat

Koronaviestinnässä olemme siirtyneet sota-ajan selkeydestä pitkittyvän kylmän sodan propagandaan, kirjoittaa Sally Järvelä.

Kolumni
Vanhuksen kuolema

Vuosi 2020 on tehnyt näkyväksi pari lausetta, jotka eivät millään jätä rauhaan, kirjoittaa Jani Kaaro.