1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Big Data ja pandemia
Kommentti

Big Data ja pandemia

Voisiko somessa liikkuvasta datasta analysoida reaaliajassa epidemian aikana, miten kriisiviestintä toimii? Entä toimisiko paikannussovellus, joka mahdollistaa kontaktien jäljittämisen – ja karanteenivalvonnan?

Big Data ja pandemia Kuva 1 / 1 Kuva: KuvaUljas Oy

WHO on puhunut infodemiasta, mikä tarkoittaa sitä, että villiäkin villimmät uutiset leviävät sosiaalisessa madiassa epidemian aikana. Tulkinnat samoista tilastoista ja tutkimuksista rohkaisevat hyvinkin erilaisiin lausuntoihin, ja tilannetta seuraavan todellisuudentaju on koetuksella. Osa uutisista on rehellisiä valeuutisia, osa taas suodattamatonta editoimatonta tietoa, joka on omiaan luomaan paniikkimielialaa. Vaikka panikointi on ymmärrettävää, yleensä se ei auta epidemian hoidossa.

Entäpä jos somessa ja internetissä liikkuvaa dataa voitaisiin hyödyntää epidemian hallinnassa? Zika-epidemian aikana kertynyttä tietoa on analysoitu jälkeenpäin. Aineistona ovat olleet esimerkiksi twitter-viestit ja avoimien keskusteluryhmien keskustelut. Näin on voitu arvioida ja analysoida mm. virallisen viestinnän haasteita ja pullonkauloja. Toisin sanoen tämä käänteinen ja käyttäjälähtöinen data on tuonut kansalaisten äänen kuuluviin, ja se kertoo mm. peloista ja epäluulosta terveysviranomaisviestintää kohtaa. Tällaisen informaation pohjalta voitaisiin kehittää kriisiviestintää.

Digitaalisen sairauskertomusdatan yhdistäminen big dataan olisi seuraava iso askel. Hurjimmissa visioissa se toisi eteemme sääennusteiden tapaan päivittyvät epidemiaennusteet.

Entäpä jos tämä ns. big data arvioitaisiin reaaliajassa epidemian aikana? Tekoälyn ja algoritmien avulla viranomaisille piirtyisi kuva siitä, miten tavanomainen kriisiviestintä saavuttaa tavallisen kansan. Samoin datasta voitaisiin louhia esiin tärkeimmät harhaluulot ja väärintulkinnat ja kohdentaa viestintä aiempaa paremmin. WHO toki yrittää tehdä tätä jo nyt pienen tiimin avulla.

On myös pohdittu, voitaisiinko esimerkiksi google-hakujen avulla seurata epidemian etenemistä reaaliaikaisesti, koska hakukäytännöt kertovat aina jotakin myös oireilusta. Spesifistä tietoa se ei anna, eli hakuja analysoimalla ei voida erottaa samanaikaisesti jylläävien epidemioiden syytä, mutta hakujen luonne ja muu somekäytös todennäköisesti paljastaisi, missä epidemiaan liittyviä oireita alkaa ensimmäisenä esiintyä.

Idea ei ole uusi. Google alkoi kehittää omaa flunssa-algoritmiaan jo vuonna 2008, mutta kehitystyö lopetettiin käytännön haasteisiin, mielenkiinnon lopahtamiseen ja muutamaan vesiperään vuonna 2015. Tutkijat ovat sittemmin käyttäneet apuna esimerkiksi wikipedia-hakuja vastaavassa tarkoituksessa. Kovin suureen tarkkuuteen näin ei kuitenkaan päästä.

Tarkempaa tietoa saataisiin, jos samanaikaisesti louhittaisiin kansalaisten itse tuottamaa tietoa mahdollisimman järjestelmällisesti. Käytännössä tämä tarkoittaisi kännykässä mukana kulkeva sovellusta, joka voi paikantaa ihmisen sijainnin muutaman kymmenen metrin tarkkuudella. Etelä-Koreassa on ollut jo käytössä sovellus, jonka avulla on pystytty jäljittämään sairastuneen kontakteja ja liikkeitä paremmin kuin muistitietojen varassa. Sovelluksen avulla voisi myös kerätä tietoa käyttäjän terveydentilasta ja oireista.

Pidemmälle vietynä tällainen sovellus voisi myös kertoa lähestyvästä tartuttavasta kontaktista ja asettaa käyttäjänsä kriittisellä alueella vierailun ja mahdollisen kontaktin jälkeen karanteeniin tai ohjata verikokeisiin.

Viimeksi mainittu ideointi kuulostaa scifi-elokuvalta mutta ei ole välttämättä enää sitä. New York Timesin mukaan Kiinassa on jo käytössä sovellus, joka asettaa koronakaranteeneja jyrsimällä isoa dataa.

Jokaisen kiinalaisen on käytännössä pakko ladata kyseinen sovellus, koska ilman sitä ei pääse esimerkiksi julkisiin kulkuneuvoihin ja muihin julkisiin tiloihin. Se jakaa ihmiset kolmella värikoodilla vihreisiin, keltaisiin ja punaisiin. Vihreä tarkoittaa vapaata kulkua, keltainen viikon ja punainen kahden viikon karanteenia. Sovellus huomioi omistajansa liikkeet, kontaktin infektoituneen henkilön kanssa ja muuta tekemiset sekä viranomaisten järjestämät pakkotarkastukset.

Lue myös

Tällainen läpitunkeva iso veli valvoo -logiikka kuulostaa ahdistavalta ja myös eettisesti problemaattiselta ja yksityisyyttä loukkaavalta. Länsimaisissa demokratioissa se ei ole realistista. Kiinan viranomaisia onkin jo syytetty siitä, että pandemia on vain veruke kansalaisten täydellisen valvonnan kivijalan rakentamiseen. Lisäksi sovelluksen asettamat varoitusvalot tuntuvat kiinalaisista osittain mielivaltaisilta. Mutta tämäkin kertoo jotakin sovellusten, somekäyttäytymisen, uusien teknologioiden ja big datan mahdollisuuksista epidemian hallinnassa ja seuraamisessa.

Tulevien pandemioiden yhteydessä kansalaislähtöiset uudenlaiseen datan hallintaan, paikannustietoon ja oirekartoitukseen perustuvat menetelmät ja erilaisen haku- ja sometiedon reaaliaikainen louhinta ja siihen perustuva tieto voivat olla arkipäivää ja auttaa epidemioiden hallinnassa.

Alan tutkijoiden ja visionäärien mukaan digitaalisen sairauskertomusdatan yhdistäminen big dataan olisi seuraava iso askel. Hurjimmissa visioissa se toisi eteemme sääennusteiden tapaan päivittyvät epidemiaennusteet: "Kainuussa odotettavissa huomiseen iltapäivään mennessä: 20 %:n todennäköisyys sairastua koronavirustautiin." Eri asia on, olemmeko vielä valmiita näin rajuun paradigman muutokseen. Toisiko se pikemminkin massahysterian ja turhan panikoinnin kuin tarttuvan taudin rauhallisen hallinnan?

Joka tapauksessa uudenlaiset keinot epidemioiden hallinnassa ovat oven takana, ja Kiinassa ja Etelä-Koreassa jo tätä päivää. Eettiset, yksityisyyteen ja laillisuuteen liittyvät kysymykset on kuitenkin ratkaistava ennen seuraavaa pandemiaa, mikäli haluamme pysyä kehityksessä mukana. Nykyinen koronaviruspandemia kun ei jää viimeiseksi.

Kirjoittaja on kuntoutuslääkäri, joka on ollut kehittämässä lukuisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja joka on kiinnostunut oirekuvien historiasta.

Kirjoittajat
Jari Turunen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-ministerityöryhmä teki linjaukset

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johtama sote-ministerityöryhmä esitteli sote-uudistusmallin.

Pääkirjoitus
Isot muutokset vaativat rohkeutta

Ratkaisu neuvottelutuloksen hyväksymisestä oli vaikea, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Laura Lindholm.

Tiedepääkirjoitus
Vaikuttavuusnäyttö potilastyössä ja johtamisessa

Järjestelmälliset katsaukset ovat välttämättömiä mahdollisimman luotettavalle vaikuttavuusnäytölle, kirjoittaa Antti Malmivaara.

Ajassa
Lääkäri viettää koronakesän lomansa pätkissä

Lopullisesti lomien kohtalo ratkeaa, kun nähdään miten epidemia etenee.

Tieteessä
Outoja vaiheita klorokiinitutkimuksissa

Tutkimukset keskeyttänyttä raporttia on kritisoitu jyrkästi ja Lancet on vetänyt sen pois.

Liitossa
Minä toivon

Meidän tulee ymmärtää hyvinvointimme peruspilarien merkitys, kirjoittaa Juho Kivistö.