Kommentti

Decamerone-joulu?

Paras joululahja on koronarokote, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo
Kuvituskuva 1
KIMMO BRANDT

Giovanni Boccaccion (1313–1375) klassisen novellikokoelman Decameronen kehyskertomuksessa kolme nuorta miestä ja seitsemän nuorta naista pakenee Firenzessä riehuvaa mustaa surmaa maaseudulle. Kymmenen päivän ajan he viihdyttävät toisiaan kertomalla tarinoita, joita kertyy yhteensä sata.

Mitä me teemme tänä jouluna – vai onko se peruutettu?

Ehei. Tänäkin jouluna päivystystyötä tekevät lääkärit ja vuorotyötä tekevät hoitajat ja muut terveydenhuollon työntekijät viettävät pyhäpäiviä sairaaloissa, yhteispäivystyksissä ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Osa heistä tartunnanvaarallisessa työssä.

Entä muut? Ei joulua peruttu ole, kalenterissa ovat edelleen joulukuun 24., 25. ja 26. päivä. Ne, joille joulu on perhejuhla, joutuvat viettämään sitä kenties totuttua pienemmällä joukolla; kovin paljon laajennettua perhettä ei voi koolle kutsua. Niille, joille joulu on kristillinen juhla, se on sitä yhä, vaikka joulukirkkoon ei pääsekään. Niille, jotka vain nauttivat vapaapäivistä, pyhäpäiviä riittää.

Jos koronan takia "mitään ei saa tehdä", voi vaipua päiväkausiksi kotiinsa jouluhämyyn – ellei ole työvuorossa.

Miten tässä näin kävi? Menikö keväällä liian hyvin, niin hyvin, ettei uskottu kovia rajoitustoimia enää tarvittavan? Luotettiinko liikaa kasvomaskeihin, joiden käytöstä kehkeytyi aluksi vain surullinen juupas–eipäs-väittely? Yritettiinkö liian kauan suojella elinkeinoelämää yökahviloineen (kenen tarvitsee istua "kahvilassa" kello 02–05, ellei ole taukoa pitävä rekkakuski)? Vai tuliko vain turnausväsymys, eikä kriisitietoisuutta enää riittänyt tälle syksylle?

Pakko jaksaa. Kyllä rajoitustoimet alkavat tehota, kun riittävän kauan jaksamme. Toistan saman, jonka kirjoitin jo keväällä: jos nyt annettuja suosituksia tai määräyksiä ei noudateta, ne eivät ainakaan toimi.

Lue myös

Paras joululahja – jota tosin aletaan jakaa vasta joulun jälkeen: on koronarokote. Vanhat ihmiset ovat lehtien yleisönosastoissa kertoneet, kuinka ennen tartuntatauteja, kuten poliota ja tuberkuloosia, todella pelättiin. Useimmat meistä ovat tottuneet siihen, että rokotuksia otetaan jo torjuttujen tautien kurissa pitämiseksi. Keväällä näemme, toivon mukaan, kuinka kokonainen pandemia pysäytetään rokotteilla.

COVID-19-rokotteiden nopea kehittäminen kertoo monella tavalla hyvää tieteestä. Rokotekehitys ei alkanut nollasta vaan nojasi siihen, mitä tutkimustietoa oli kertynyt vuoden 2003 SARS-epidemian aiheuttaneesta koronaviruksesta. Nyt, 17 vuotta myöhemmin, tuo tieto oli kultaakin kalliimpaa.

Mutta vielä ei korona ole hellittänyt otettaan. Tehkäämme siis välttämättömyydestä hyve: rauhallista – hyvin rauhallista joulua.

Kirjoittaja on Lääkärilehden vs. vastaava päätoimittaja.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030