Kommentti

En vastusta etäpalveluita

Etäpalvelut ovat mielekkäitä siellä, missä lääkärin ei ole tarkoituksenmukaista olla läsnä jatkuvasti.

Marika Kandell
Kuvituskuva 1
Laura Vesa

Terveyskeskusvuosieni loppupuolella rummutettiin asemallemme käyttöön takaisinsoittojärjestelmä. Meillä työläisillä oli epäilyksemme, mutta talouspäällikön väkevästi todistaessa “Jos se toimii kaupungissa, toimii se meilläkin!" tuli asia loppuun käsitellyksi.

Erona meissä ja kaupungissa oli, että kuntayhtymän terveyspalvelut tuotettiin pienillä terveysasemilla. Oman työpisteeni luukulla oli istunut 40 vuotta sama työntekijä, joka muisti hämmästyttävän määrän henkilötunnuksia ulkoa ja tiesi minkä pituisen ajan ja millaisella kiireellisyydellä kukin sen tarvitsi. Vastaanotolleni pääsi tarvittaessa samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Useimmille toki riitti viikon tai parin odottelu - osalle pelkkä luukulla juttelu.

Parhaimmillaan digitaaliset välineet tuovat sekä laatua että kustannussäästöjä perinteiseen malliin verrattuna.

Kun takaisinsoittojärjestelmä tuli, potilaita tuntemattomat ajanvaraajat ympäri kuntayhtymää alkoivat varata aikoja vaivoille ihmisten sijaan. Lopputulos ei ollut hyvä.

Tällä hetkellä rummutusta käydään etävastaanotoista. Niitäkin otetaan käyttöön tarkempaa keskustelua käymättä.

“Puhelimessakin pystyy" otsikoi Helsingin Sanomat 22.11 ja kuvasti videovastaanottojen lisääntymistä kainostelematta “terveydenhuollon vallankumoukseksi". Jutussa kuvataan etävastaanottojen vastaavan potilaiden kysyntään ja esittävät ne välttämättömänä ratkaisuna kiristyvään talouteen, ammattilaispulaan ja hoitovelkaan.

On syytä sanoa yksi asia ääneen: videovastaanotoissa ei ole mitään vallankumouksellista.

Videovastaanotolla ei ole mahdollisuutta skaalautua moneksi: yksi lääkäri istuu edelleen nenäkkäin yhden potilaan kanssa, oli paikkana vastaanottohuone tai Teams. Miten se saa ammattilaiset riittämään tai tuo säästöjä? Helsingin Sanomien jutussa vallankumous toimiikin ylimääräisen lääkäriringin voimin. Se siis tarvitsee sekä lisää rahaa että ammattilaisia.

Lääkärilehden 29.10 mielipidekirjoituksessa “Etävastaanotto on kotikäynti" ehdotetaan, että potilas voi ohjatusti testata ja tutkia itseään. Tämä on tietenkin totta. Se on sitä samalla kuin se, että minä maalasin itse taloni ulkoverhouksen. Selvisin kahdessa kesässä urakasta, johon ammattilainen olisi käyttänyt kaksi viikkoa. Potilaan omastatustaminen on paitsi hitaampaa ja epätarkempaa, tapahtuu se ammattilaisen ajalla. Minä en sentään aiheuttanut ajanhukkaa maalia sutiessani muille kuin itselleni.

En lähtökohtaisesti vastusta etäpalveluita. Terveyskeskusvuosieni jälkeen olen tehnyt neljä vuotta työtä, josta osa tapahtuu etänä. Parhaimmillaan digitaaliset välineet tuovat sekä laatua että kustannussäästöjä perinteiseen malliin verrattuna.

Etäpalvelut ovat mielekkäitä siellä, missä lääkärin ei ole tarkoituksenmukaista olla läsnä jatkuvasti. Tämä toteutuu omassa työssäni. Olen palvelutalojen vastuulääkäri, joka tapaa kaikki potilaansa lähikierroilla, tekee puhelinkiertoja sekä on päivittäin tavoitettavissa. Malli perustuu rajatun potilasjoukon syvälliseen tuntemiseen sekä pitkäaikaiseen luottamussuhteeseen lääkärin ja hoitajien välillä. Kun minulle soitetaan Alman lääkevasteesta, tiedän heti mistä on kyse. Kun Alma voi huonosti, hänen ei tarvitse lähteä päivystyksiä kiertämään vaan hoito tuodaan hänen luo.

Lue myös

Idea on toteutettavissa muidenkin ammattilaisten työssä. Ei ole mielekästä, että hoitaja toistaa samoja oirekyselyitä puhelimessa päivästä toiseen - ja lääkäri toistaa samat kysymykset potilaan ohjautuessa hänen vastaanotolleen. Myös pitkäaikaissairaiden potilaiden seurantaa vaivaa tiedon monikäsittely, jossa potilas kirjaa sokeriseurantaa vihkoon, hoitaja kopioi nämä DIA-lehdelle ja lääkäri taas kaivaa ne sieltä käyntitekstiin kirjattavaksi.

Automaattisen oirekyselyn etu on sen skaalautuminen monen potilaan käytettäväksi samaan aikaan, kysymyspatteriston muistaminen sekä vastaanottoa tarvitessa valmiin tietopaketin tuotto, jolloin ammattilaisen rooliksi jää tarkentavien kysymysten esittäminen ja tutkiminen. Hoidontarpeen arvioinnin lisäksi automaatio voi pitkäaikaissairaiden potilaiden kohdalla sekä muistuttaa potilasta seurantatarpeesta että siirtää tiedon järjestelmään.

Etäpalveluiden tärkeimmän tavoitteen tulee olla epätarkoituksenmukaisen työn vähentäminen. Ihmistä ei pidä rummuttaa pois sieltä, missä häntä tarvitaan eniten.

Kirjoittaja on tamperelainen lääkäri joka on potilaidensa tavoitettavissa silloinkin kun ei ole läsnä.

Kirjoittajat

Marika Kandell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030