1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kehitystyöstä lääke nuoren lääkärin terveyskeskusturhaumaan
Kommentti

Kehitystyöstä lääke nuoren lääkärin terveyskeskusturhaumaan

Nuorilla on ennakkoluulottomuutta tehdä asioita tavoilla, jotka eivät meille keski-ikäisille tulisi mieleenkään. Voisivatko erikoistuvat lääkärit kehittää terveyskeskuksen työtapoja ja palveluja uuteen kuosiin?

Kehitystyöstä lääke nuoren lääkärin terveyskeskusturhaumaan Kuva 1 / 1 Kuva: Janne Laaksonen

Nuori lääkäri tulee töihin terveyskeskukseen. Opinnoissa mikään erikoisala ei tuntunut siltä ikiomalta, joten olisiko yleislääketiede se oma ala? Ihmiset kiinnostavat vaivoineen ja murheineen eikä psykiatriakaan pelota, joten miksi ei?

Henkilökohtaiset ohjaustunnit on järjestetty säännöllisiksi, aika on rauhoitettu ohjaukseen, ja ohjaaja tuntuu yleislääketieteen osaajalta. Vertaistukea saa hyvin ruokasalissa, kahvitauoilla ja juniorimeetingeissä. Potilaita on paljon, mutta diabeteksen komplikaatioiden ja kuntoutuksen kiemuroiden oppiminen livenä innostaa.

Taipuuko organisaatiorakenteemme niin, että innovatiiviset alle 30-vuotiaat saisivat äänensä kuuluviin?

Jossain vuoden parin kohdalla työ tuntuu tutulta, suurimman osan potilaista on jo nähnyt. Nuori lääkäri alkaa katsoa ympärilleen: voisiko jossain selvitä vähemmällä? Olisiko jossain työpaikka, jossa ei olisi niin paljon potilaita ja näiden keskeneräisiä asioita, joista ei meinaa työpäivän aikana selvitä?

Toisaalta, missään muualla ei vaikuteta koko väestön terveyteen siten kuin terveyskeskuksessa. Missään muualla ei nähdä potilaita vauvasta vaariin ja rapajuoposta kunnankamreeriin. Kukaan muu ei näe sairauksien kirjoa riskitekijöiden tunnistamisesta palliatiiviseen hoitoon asti.

Nuoren lääkärin terveyskeskusturhaumaa purettiin julkisuudessa vajaa vuosi sitten ennen kuin koronasta oli kuultu. Suomen hallitus lupasi laittaa terveyskeskukset kuntoon: seitsemän päivän hoitotakuu ja tulevaisuuden sote-keskus.

Kokeneita lääkäreitä pyrkii terveyskeskukseen töihin, kun koronan myötä työt työterveyshuollossa ja muuallakin yksityissektorilla ovat vähentyneet. Toisaalta myös terveyskeskuspalvelujen kysyntä saattaa lisääntyä, jos työsuhde-edut heikentyvät talouskriisissä.

Vaikka vakanssit täyttyisivät, terveyskeskuksen toiminta ei automaattisesti muutu vaikuttavammaksi ja tehokkaammaksi. Kehittäminen on työtä, johon tarvitaan osaamista ja resursseja. Valtionapu tuo jotain, mutta paikallisten palvelujen parantaminen tehdään paikallisesti.

Lue myös

Yksityisissä terveysyrityksissä nuorista lääkäreistä tehdään päälliköitä ilman erikoislääkärin tutkintoa. Nuorilla on ennakkoluulottomuutta tehdä asioita tavoilla, jotka eivät meille keski-ikäisille tulisi mieleenkään. Voisivatko erikoistuvat lääkärit kehittää terveyskeskuksen työtapoja ja palveluja uuteen kuosiin? Taipuuko organisaatiorakenteemme niin, että innovatiiviset alle 30-vuotiaat saisivat äänensä kuuluviin? Minkä verran nuoren lääkärin turhauma on tervettä reaktiota siihen, että asioita voisi tehdä eri tavalla ja paremmin?

Tietoyhteiskunnan terveyskeskuksessa lääkäriyden ydin – sairaan ja kärsivän yksilön ja yhteiskunnan auttaminen – uhkaa hukkua monialaisen yhteistyön, digitaalisuuden ja jatkuvan muutoksen alle. Rohkeille kohtaamisille yli ammatti- ja sukupolvirajojen on varattava aikaa, jotta arkipäivä kehittyy potilaan parhaaksi. Hankekielen muotisanat voidaan jättää hankehakemuksiin.

Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Riihimäen seudun terveyskeskuksessa.

Kirjoittajat
Minna Mantila

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
”Yksi tähti oli ansaittu”

Jyväskylän terveyskeskus otti opiksi erikoistuvien ­palautteesta.

Tiedepääkirjoitus
Elinikä pitenee, mutta kestääkö terveys?

Merkittävä uhkatekijä toimintakykyiselle vanhenemiselle on lihavuusepidemia, kirjoittaa Timo Strandberg.

Ajassa
Korona-ajan etätyö sujunut pääsääntöisesti hyvin

Etätyötä voitaisiin tehdä vastedes paljon enemmän kuin ennen koronaa, toteavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat.

Tieteessä
Lääkärijohtajat käyttävät tietojärjestelmiä johtamisen tukena päivittäin

Suurin osa koki joutui hakemaan tietoja monesta järjestelmästä.

Kolumni
Munasolumarkkinoilla

Luonto pelaa todennäköisyyksillä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Pääkirjoitus
Kohti kestävää terveydenhuoltoa pienin ja suurin askelin

Pieniä tekoja ekologisen kestävyyden hyväksi voi meistä jokainen tehdä, kirjoittaa Mervi Kattelus.