Kommentti

Kerro kerro katsaus, mikä onkaan vastaus

Siis vähentävätkö kasvomaskit COVID-19:n leviämistä vai eivät?

Eija Kalso
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

Kasvomaskit ovat olleet suomalaisen COVID-19-epidemian hoidossa epäonnistuneimpia lukuja niin saatavuuden kuin tiedottamisenkin osalta. Onneksi kotimaiset maskien valmistajat ja tieteen edustajat ovat puuttuneet asiaan.

Moni kuulija häkeltyi STM:n ilmoittaessa, että se teettää järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen "antamaan tutkimustietoon perustuvaa tukea päätöksin kasvosuojusten käytöstä julkisissa tiloissa COVID-19-epidemia aikana". Summaryx Oy valittiin katsauksen tekijäksi.

Moni kysyi, miksi kansainvälistä tietoa ei hyödynnetä. Kyseessä on pandemia, jonka ehkäisyyn ja tutkitun tiedon tuottamiseen mm. WHO osallistuu. COVID-19 on käyttäytymiseltään uudenlainen virus, joten aiemmasta kirjallisuudesta ei voi varmuudella tehdä suoria päätelmiä.

Järjestelmälliset katsaukset ja meta-analyysit ovat tulleet suosituiksi apuvälineiksi terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuuden arvioinnissa. Koska niiden perustana olevat tutkimukset ovat usein laadultaan huonoja eikä niissä käytetä yhdenmukaisia menetelmiä, on päätelmien tekeminen vaikeata. Katsauksia tekevät niihin harjaantuneet henkilöt, jotka osaavat hakea kaiken mahdollisen kirjallisuuden ja pisteyttää ne laadun ja harhan osalta. Alkuperäistutkimukset hyväksytään tai hylätään katsaukseen konsensuksen perusteella.

Vaativin tehtävä katsauksessa on määritellä kriteerit tutkimuksen validiteetille ja tehdä katsauksesta oikeat päätelmät. Tähän tarvitaan syvällistä asiantuntemusta ja tieteellistä pätevyyttä katsauksen kohteena olevasta aiheesta.

STM:n raportin pohjana olevaan järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen löytyi 108 viitettä, joista lopulliseen analyysiin päätyi kuusi satunnaistettua tai kontrolloitua tutkimusta vuosilta 2005–2019 sekä kahdeksan ainakin osittain näihin perustuvaa järjestelmällistä katsausta vuosilta 2011–2020. Kahdessa alkuperäistutkimuksessa kohteena olivat Yhdysvalloissa asuntoloissa asuvat yliopisto-opiskelijat ja kolmessa Mekkaan matkustaneet pyhiinvaeltajat, kuudennen tutkimuksen kohderyhmä jäi epäselväksi.

Katsauksen kirjoittajien arviossa vain yhdessä tutkimuksessa ei ollut merkittäviä harhoja. Tutkimuksiin osallistuneet henkilöt saattoivat käyttää myös muita suojatoimia, kasvosuojusten käyttöön sitoutumista oli harvoin kuvattu tarkasti ja mittaustavat vaihtelivat, kasvosuojusten käyttö vertailuryhmissä oli melko yleistä eivätkä kaikki suojusryhmissä käyttäneet niitä. Infektiot todennettiin joko vasta-ainetestillä, oireiden perusteella tai oman ilmoituksen mukaan.

STM:n raportissa todetaan: "Kirjallisuuskatsauksen perusteella loppukeväästä 2020 saatavilla olevan tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon". Näin pääteltiin siitäkin huolimatta, että katsauksessa todettiin, että viruksen leviämisen ehkäisystä yhteiskunnassa on hyvin vähän tutkimustietoa.

Raportissa todetaan myös, että "vaikka toimenpiteen vaikutuksista ei ole näyttöä, ei se välttämättä merkitse, että toimenpide ei olisi vaikuttava. Kasvosuojusten vaikuttavuutta tartuntojen leviämiseen väestössä on kuitenkin tutkittu tuhansilla ihmisillä, joten selvä suojavaikutus olisi todennäköisesti tullut tutkimuksissa esiin".

Yksi järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten vaikeimmin kommunikoitavia asioita on erottaa "ei ole näyttöä tehosta" ja "näyttö osoittaa, että tehoa ei ole".

Tämän viikon aikana on tullut lisää tutkimustietoa maailmalta ja suomalaiset tieteentekijät ovat ottaneet asiaan kantaa. Lancetissa 1.6.2020 julkaistuun WHO:n tukemaan järjestelmälliseen katsaukseen löytyi 172 havainnoivaa tutkimusta, mutta ei yhtään satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta. Tässä työssä selvitettiin fyysisen etäisyyden, kasvo- ja silmäsuojusten vaikutusta viruksen leviämiseen terveydenhuollossa ja sen ulkopuolella. Siinä todettiin, että kasvomaskien käyttö voisi johtaa "suureen infektioriskin vähenemiseen".

Lue myös

Valtioneuvoston tiedepaneeli julkaisi 1.6.2020 oman näkemyksensä, jonka mukaan viruksen kierron minimoimiseen tarvitaan jonkinasteista fyysistä etäännyttämistä ja maskien käyttö erityisesti riskitilanteissa olisi hyödyllistä estämään tartuntojen leviämistä erityisesti oireettomilta kantajilta. He perustavat näkemyksensä mm. tuoreisiin julkaisuihin Nature Medicine- ja Science-lehdissä.

Tänään julkaistussa tutkijoiden avoimessa kirjeessä "Maskien käyttö on hyödyllinen ja vaikuttava keino koronaepidemian tukahduttamiseksi" todetaan: "Tieteellinen näyttö on vahva sen puolesta, että kasvosuojusten eli maskien käyttö auttaa pelastamaan ihmishenkiä, säilyttämään työpaikkoja ja hidastamaan pandemian etenemistä".

Toivottavasti hallitus tekee maskikysymyksessä oikeat ratkaisut ja panee myös alulle lääkintöhallituksen perustamisen.

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Lähteet:

Chu DK, Duda S, Solo K ym. Physical distancing, face masks, and eye protection to prevent person-to-person transmission of SARS-CoV-2 and COVID-19: a systematic review and meta-analysis. Lancet, verkossa 1.6.2020. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)31142-9

Leung NHL, Chu DKW, Shiu EYC ym. Respiratory virus shedding in exhaled breath and efficacy of face masks. Nat Med 2020;26:676–80. doi: 10.1038/s41591-020-0843-2

Prather KA, Wang CC, Schooley RT. Reducing transmission of SARS-CoV-2. Science, verkossa ensin 27.5.2020. doi: 10.1126/science.abc6197.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030