Kommentti

Kielimuuri nostaa palkkaamisen kynnystä

Ensimmäisten päivien jälkeen terveyskeskuksessa ei ole mahdollisuutta valvoa suomea toisena tai kolmantena kielenä puhuvan sijaisen jokaista potilaskontaktia.

Minna Mantila
Kuvituskuva 1
Janne Laaksonen

Yhä useampi terveyskeskuslääkärin sijaiseksi tai amanuenssiksi hakeva lääkäri on ulkomaalaistaustainen ja opiskellut tutkintonsa ulkomailla. Jo ensimmäinen sähköposti kertoo, kannattaako keskustelua jatkaa.

Kokemusteni perusteella Valviran vaatima minimikielitaito ei riitä työskentelyyn kantasuomalaisten potilaiden kanssa. Kielitaito kyllä kohenee työtä tehdessä, mutta etenkin lääkärin sijaisuudessa oletetaan, että työ sujuu alusta lähtien.

Koska työnantajan pitää varmistaa kielitaidon riittävyys, keskustelua jatketaan muutaman sähköpostin jälkeen puhelimessa. Miten voin ylilääkärinä varmistua riittävästä kielitaidosta? Olen todennäköisesti tottuneempi keskustelemaan suomea toisena tai kolmantena kielenä puhuvien kanssa kuin useimmat paikkakuntamme potilaat. Pitäisikö lääkärin haastatteluun kutsua mukaan alueemme murretta puhuvia potilaita? Riittäisikö kompetenssini arvioimaan vuorovaikutusta? Kielitaidon arviointi on oma ammattialansa, jonka osaaminen on kaukana lääkärin ja lääkärijohtajan taidoista.

Pitäisikö lääkärin haastatteluun kutsua mukaan alueemme murretta puhuvia potilaita?

Ensimmäisten päivien jälkeen terveyskeskuksessa ei ole mahdollisuutta valvoa sijaisen jokaista potilaskontaktia. On voitava luottaa siihen, että kandidaatin oikeuksilla työskentelevä osaa konsultoida oikeassa kohdassa.

Suomessa arvostamme hyviä kysymyksiä, ja meitä on jo päiväkodissa rohkaistu kysymään ja kyseenalaistamaan. Peruskoulussa joudumme arvioimaan omaa osaamistamme ja jopa kaverin osaamista, ja vasta sen jälkeen opettaja antaa arvionsa. Osa juniorilääkäreistä tulee kulttuureista, joissa peruskoulu on korostanut ulkoaopettelua eikä omien taitojen arviointiin ole ollenkaan totuttu.

Suomessa lääkärien koulutus on varsin käytännönläheistä, ja ensimmäiseen sijaisuuteensa tuleva kandidaatti on ehtinyt tutkia potilaita useilla klinikoilla itsenäisesti, opintoihin kuuluvana pakollisena osana. Kaikkien suomalaisten tiedekuntien opiskeluohjelmaan kuuluu lisäksi yleislääketieteen harjoittelu terveyskeskuksessa – parasta onkin, jos sama kandidaatti tulee lukukauden aikana harjoitteluun ja kesällä sijaiseksi.

Joissakin maissa ainoastaan parhaat arvosanat teoriaopinnoissa saaneet opiskelijat pääsevät käytännön lääkärintyön kursseille. Missä ulkomailta Suomeen tuleva lääketieteen opiskelija tai vastavalmistunut lääkäri voisi saada käytännön harjoitusta ja tutustua suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään, jos kielitaito ja käytännön taidot eivät vielä riitä sijaisuuteen?

Lue myös

Olisiko palkaton tai työvoimatoimiston tukema harjoittelu mahdollinen? Tapaturma- ja potilasvakuutusten pitää olla kunnossa, ja Suomessa opiskelevien harjoittelijoiden oppilaitokset huolehtivat niistä.

Tarvitsemme ulkomailta tulevia lääkäreitä, koska arvostamme vapaa-aikaa enemmän kuin menneet lääkärisukupolvet. Haluamme vähemmän päivystysvuoroja ja lyhyempiä työpäiviä. Maahanmuuttajataustaisia lääkäreitä voisi olla terveyskeskuksissa saman verran kuin väestössäkin on maahanmuuttajia.

Kuitenkaan edes keskikokoinen terveyskeskus ei yksin pysty kasvattamaan ulkomaalaisesta, ulkomailla vastavalmistuneesta lääkäristä kollegaa, joka tekee itsenäistä laadukasta työtä hyvällä suomen kielellä. Reitillä tähän yliopistojen, aikuiskoulutuskeskusten, työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteistyö on välttämätöntä.

Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Riihimäen seudun terveyskeskuksessa.

Kirjoittajat

Minna Mantila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030