Kommentti

Kokonaiskuva on täysin hukassa

Kahden uuden ja täysin turhan lääkärikopterin hankintapäätös on vain pikkujuttu, mutta kuvaa sitäkin paremmin ministeriön päätöksenteon logiikkaa.

Heikki Laine
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

Helsingin Sanomissa oli hiljattain artikkeli Kemijärven lähellä olevasta Misin kylästä, jossa oli sodan aikana saksalaisten valtava huoltovarikko. Tuonne syrjäiseen kylään voisi hajasijoittaa koko sosiaali- ja terveysministeriön ilman, että kukaan huomaisi mitään. Niin eristyksissä arkitodellisuudesta tämä ministeriö on ollut jo pitkään. On kuin ministeriön päällä olisi Stephen Kingin romaanin pohjalta tehdyn sarjan kupoli.

Kaiken johtamisen perusta sekä sodassa että rauhassa on ollut oikea tilannekuva. Se, jolla on ollut oikeampi kuva tilanteesta, on yleensä pärjännyt paremmin.

Terveydenhuollossa sen sijaan sekä paikallisesti, mutta varsinkin valtakunnallisesti, johtamiseen on liittynyt valittavan paljon täydellistä irtaantumista siitä, mitä tapahtuu kentällä tai mitä ongelmia siellä on. Esimerkkejä riittää, vaikkapa vain hallinnollisella päätöksellä käyttöön otettujen ja toimimattomien tietojärjestelmien muodossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön avulla meille on tullut suuri joukko asetuksia ja ohjeita, jotka ovat lisänneet kustannuksia merkittävästi ja vaatineet lisää resursointia. Samaan aikaan rahoitus on laahannut pitkän matkaa jäljessä ja kuntatalous on yskinyt jo vuosien ajan.

Kaiken tämän seurauksena Suomen terveydenhuolto on ajautunut rahoituskriisiin, joka on ilmaisuna varsin lievä. Ellei jotain tehdä ja pian, edessä on rahoituskatastrofi ja järjestelmän täydellinen romahtaminen.

Samaan aikaan suunnitellaan hoitotakuiden kiristämistä – ja uusia hoitotakuita perusterveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon – mikä on tietysti kaunista ja kivaa. Kuitenkaan rahaa ei tällä hetkellä ole enää entistenkään takuiden hoitamiseen.

Keskittämis- ja päivystysasetuksista kenttä varoitti pitkään, että niihin sisältyy valtava määrä resursointivelvoitteita, joita ei edes tarvittaisi, ja että molemmat asetukset ovat valtavia kustannusautomaatteja. Asetus esimerkiksi lisäsi selvästi kalliiden sairaalapäivystyspisteiden määrää sellaisillakin erikoisaloilla, joilla oli aiemmin riittänyt kotivarallaolo. Keskittämisasetusten hatusta vedetyt ja jäykät vaatimukset leikkausten määristä johtivat monessa paikassa kalliin ostopalvelutoiminnan lisäämiseen. Varoituksia ei kukaan ei kuunnellut, mikä ei tietenkään ollut mitään uutta.

Tässä sopassa päätös kahden uuden ja täysin turhan lääkärikopterin hankkimisesta on vain pikkujuttu, mutta kuvaa sitäkin paremmin ministeriön päätöksenteon logiikkaa ja ennen kaikkea osaamista.

Se, mitä on tapahtunut perusterveydenhuollossa, on vain yksi oire tässä syndroomassa, eikä tilanne parane lisämääräyksillä ja -velvoitteilla. Tarvitaan lisäresursseja ja niitä saadaan vain ja ainoastaan vähentämällä määräysten ja asetusten aiheuttamia täysin turhia kustannusvelvoitteita muualla. Mistä ihmeen ratakiskosta tämä pitäisi vääntää pilvilinnoissa lilluville päättäjille?

Lue myös

Kun järjestelmä horjuu romahtamisen partaalla, niin mitä tekevät järjestelmää johtava ministeriö ja sen asetuksia valvovat aluehallintovirastot ja Valvira? Pyytävät toistuvasti selvityksiä ja jakavat uhkasakkoja, kun resurssit eivät enää kerta kaikkiaan riitä täysin utopististen ja kalliiden lainsäädännöllisten velvoitteiden täyttämiseen.

Näiden loputtomien selvitysten tekemiseen meneekin sitten se loppuun palaneiden ylilääkäreiden viimeinenkin resurssi.

Talousarviot saadaan miinuksen puolelle viimeistään sillä, että jokin yskivä, sinänsä kiireettömän hoidon hoitotakuu pitää uhkasakkojen pelossa saada hoidettua kuntoon tolkuttoman kalliilla ostopalvelulla.

Muistan lähes neljän vuosikymmenen takaisen Haminan RUK:sta saamani hyvän käskyn muistisäännön. LYT: Lyhyt, yksiselitteinen ja toteuttamiskelpoinen.

Lakien ja asetusten kohdalla vaatimus lyhyydestä saattaa olla kohtuuton, mutta toteuttamiskelpoisuuden pitäisi sen sijaan olla säädöksiä valmistelevien ministeriöiden toiminnan perusta. Jalkojen maassa pitämisen ohella.

Kirjoittaja on anestesiaylilääkäri Mikkelin keskussairaalassa ja Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030