1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Koulupoissaolot: kurin puutetta vai terveys- ja hyvinvointi-indikaattori?
Kommentti

Koulupoissaolot: kurin puutetta vai terveys- ja hyvinvointi-indikaattori?

Tässä tilastojen ja rekistereiden luvatussa maassa ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa nuorista on vaarassa pudota koulutieltä.

Koulupoissaolot: kurin puutetta vai terveys- ja hyvinvointi-indikaattori? Kuva 1 / 1 Kuva: Kimmo Brandt

Eräs ystäväni sai alakoululaisena todistukseensa sanallisen arvion: "puuhailee omiaan". Arvio herätti perheessä aikanaan sekä huolta että huvitusta. Huolet osoittautuivat onneksi turhiksi, mutta sanonta jäi elämään. Nyt tuo arvio palasi mieleeni, kun mietin koululääkärin roolia koulupoissaoloihin puuttumisessa.

Aluksi jäätävä tosiasia: tässä tilastojen ja rekistereiden luvatussa maassa ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa nuorista on vaarassa pudota koulutieltä. Vaikka käytössä on Wilman ja Helmen kaltaisia näppäriä sovelluksia koulun ja kotien väliseen viestintään, valtakunnallisessa yläkoulujen ammattilaisille suunnatussa kyselyssä vain 90 % vastaajista kuvasi poissaolojen seurannan olevan systemaattista.

Jos ongelma on tunnistettu, olisiko aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin yhdessä, eri ammattilaisten vahvuuksia hyödyntäen?

Poissaoloista voi toki kysyä myös nuorilta itseltään. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyssä 8.-9. -luokkalaisista noin 4 % kertoi lintsaavansa viikoittain. Samansuuruinen joukko kertoi myös olevansa sairauden vuoksi poissa viikoittain. Yhteensä siis tuhannet suomalaiset nuoret ovat poissa koulusta joka viikko!

Mutta onko koulupoissaolojen jako lintsaamiseen ja terveydellisiin syihin noin selkeää? Oppimisvaikeudet (neurologinen ongelma) lisäävät poissaolojen riskiä. Diagnosoimattomat autismikirjon haasteet vaikeuttavat sosiaalista kanssakäymistä koulussa. Jännitys aiheuttaa usein päänsärkyä ja vatsakipua, jotka huoltajat tulkitsevat helposti terveydellisiksi syiksi poissaoloille, jolloin opettajien on vaikea puuttua niihin. Valitettavasti tavalliset kipuoireet ovat yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin, kuten totesimme myös australialaisessa koululaisaineistossa. Harva putoaa koulusta niin, että koulunkäynti loppuu kuin seinään. Useimmiten poissaolokierre alkaa satunnaisilla poissaoloilla terveydellisistä syistä, ja pitkittyessään tilanne vaikeutuu.

Opetushallituksen ja VIP-verkoston tuore raportti Kouluakäymättömyys Suomessa on nuorisolääkärille surullista luettavaa. Kansallisessa kyselyssä moniammatillinen vastaajajoukko tunnisti runsaasti sellaisia poissaolojen syitä, joissa asiaan perehtyneestä koululääkäristä olisi voinut olla hyötyä. Näitä olivat muun muassa ahdistus, masennus, sekaisin oleva vuorokausirytmi, tiheä sairastelu ja moninaiset oireet, häiriökäytös ja vaikeudet tulla toimeen muiden oppilaiden kanssa. Silti alle 25 % vastaajista ottaisi tilanteen selvittelyssä yhteyttä koululääkäriin.

Lue myös

Onko ongelmana se, että koululääkäri "puuhailee omiaan" asetuksessa säädettyjen terveystarkastusten parissa ja jää vieraaksi sekä opettajille että oppilashuollon muille ammattilaisille? Onko yksi syy lainsäädännössä, joka määrittelee yhteisöllisen työn kuraattorin ja psykologin tehtäväksi, vaikka kaikkien koulun aikuisten pitäisi edistää koulupäivien turvallisuutta ja nuorten kouluun kiinnittymistä? Entä muuttuisiko tilanne, jos koulupoissaolojen seurannasta, kuntakohtaisesta määrästä ja koululaisten arvioimasta tuesta tulisi yhteisiä indikaattoreita sekä opetustoimelle että sote-sektorille? Jos ongelma on tunnistettu, olisiko aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin yhdessä, eri ammattilaisten vahvuuksia hyödyntäen?

Kirjoittaja on nuorisolääketieteen dosentti, joka toivoo näkevänsä myönteisiä muutoksia lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa.

Kirjoittajat
Silja Kosola

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tekoäly avuksi koronaviruksen torjuntaan

Tekoälypohjaisesta ennustemallista toivotaan apua vakavan koronataudin ja kuolleisuuden riskin arvioinnissa.

Tieteessä
Suoliston mikrobisto paljastaa lääkehoidon toimivuuden tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Suoliston bakteerit ja hiivat voisivat tulevaisuudessa sopia hyvin mittariksi, kun arvioidaan kannattaako hoitoa aloittaa.

Ajassa
Ilomantsin tartunnat ovat brittivariantin aiheuttamia

Ilomantsissa on todettu tammikuun aikana 21 koronavirustartuntaa.

Ajassa
Brexit vaikuttaa lääkärien laillistamiseen

Ennen Brexitiä myönnetyt ammatinharjoittamisoikeudet eivät muutu.

Ajassa
Alustavat uutiset kolkisiinista koronan hoidossa vaativat vahvistusta

Kanadalaisten vetämässä tutkimuksessa kolkisiini kotihoitoisilla koronapotilailla vähensi sairaalahoitoja viidenneksellä.

Tieteessä
Lapsena syövän sairastaneet eivät päädy aborttiin muita useammin

Raskauden todennäköisyys on pienempi, joten hedelmällisyyden säilyttäville toimille on tarvetta.