Kommentti

Kuka digitalisoi ja kenet?

Yhteisiä sääntöjä terveydenhuollon digitalisaatioon ei ole, eikä juuri koulutustakaan. Pitäisikö historiasta oppia?

Timo Tuovinen
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

Vehnän ja ohran viljelyn aloittamista on pidetty ihmiskunnan kehittymisen kannalta keskeisenä saavutuksena. Eri vilja- ja eläinlajien domestikaatiota pidetään askeleena, joka on mahdollistanut nykyaikaisen ihmisen kehittymisen. Se on luonut edellytykset muun muassa ihmisen älykkyyden kasvulle, kulttuurin kehittymiselle sekä oluen panemiselle.

Historioitsija Yuval Noah Harari sen sijaan kutsuu maanviljelyn vallankumousta historian suurimmaksi huijaukseksi.

Maanviljely ei suinkaan aloittanut uudenlaista helpon elämän aikakautta. Maanviljelijöiden elämä oli yleisesti ottaen paljon metsästäjäkeräilijöiden elämää vaikeampaa ja kurjempaa. Ihmiset alkoivat käyttää melkein kaiken aikansa ja energiansa muutaman eläin- ja kasvilajin ohjailuun.

Vaivattomuus on kääntynyt itseään vastaan.

Älykkyyden kasvusta ei ole näyttöä.

Maanviljely ei hyödyttänyt yleisesti ottaen ihmisiä, ellei sitten niitä vallanpitäjiä, jotka saattoivat kerätä osuuden viljasta veroina ja luoda siten oman ylellisen elämän irrallaan arkisesta puurtamisesta pelloilla. Toki siinä samalla saattoi kehittää kulttuuria.

Riippuvuus yksittäisistä lajikkeista teki yhteisöt alttiiksi säälle sekä sen vaihtelun aiheuttamille luonnonkatastrofeille. Viljasadon tuhoutumisen aiheuttamat suuret nälänhädät tappoivat kokonaisia yhteisöjä ja kulttuureja. Valikoidut viljalajit levisivät aiempaa laajemmille alueille toisen eliölajin kuljettamana. Ihminen otti elämäntehtäväkseen niistä huolehtimisen.

Domestikoiko ihminen vehnän – vai vehnä meidät?

***

Ray Thomlinson lähetti ensimmäisen sähköpostin vuonna 1971. Muutamassa vuodessa silloisen internetin esi-isän ARPANET:n liikenteestä kolme neljäsosaa oli sähköposteja.

Sähköpostia, eli digitalisoitua kirjettä, pidetään nopeana ja helppona tapana tavoittaa vastaanottaja. Siitä puhuttiin alkuun vaivattomana viestintätapana.

Kuitenkin sähköpostista on kehittynyt oikea aikasyöppö.

Asiantuntijoiden työajasta iso osa kuluu sen lukemiseen, perkaamiseen ja viesteihin vastaamiseen. Iso osa meistä saa päivittäin useita satoja sähköposteja. Suurin osa sähköposteista on turhia, huonosti muotoiltuja ja harkitsemattomia – puhumattakaan roskapostista, jota joidenkin arvioiden mukaan sähköpostiliikenteestä valtaosa on.

Lue myös

Vaivattomuus on kääntynyt itseään vastaan. Yleismaailmallisia sähköpostin pelisääntöjä ei ole. Harva meistä on saanut koulutusta sähköiseen viestintään.

***

Terveydenhuollon digitalisaatiolta odotetaan paljon.

Sen uskotaan tuovan säästöjä. Palvelut tulevat olemaan nopeita ja helppoja käyttää. Potilaat pystyvät vaivattomasti ottamaan yhteyttä terveydenhuollon tuottajiin.

Yhteisiä sääntöjä terveydenhuollon digitalisaatioon ei ole – eikä juuri koulutustakaan.

Paluuta metsästäjä-keräilijäksi ei enää ole, mutta historiasta voi oppia.

Kirjoittaja on pohjoissuomalainen lääkäri, tutkija, sähköisten terveydenhuollon palvelujen yliopisto-opettaja ja Lääkäriliiton eHealth-jaoksen jäsen.

Kirjoittajat

Timo Tuovinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030