1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kuka digitalisoi ja kenet?
Kommentti

Kuka digitalisoi ja kenet?

Yhteisiä sääntöjä terveydenhuollon digitalisaatioon ei ole, eikä juuri koulutustakaan. Pitäisikö historiasta oppia?

Kuka digitalisoi ja kenet? Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Vehnän ja ohran viljelyn aloittamista on pidetty ihmiskunnan kehittymisen kannalta keskeisenä saavutuksena. Eri vilja- ja eläinlajien domestikaatiota pidetään askeleena, joka on mahdollistanut nykyaikaisen ihmisen kehittymisen. Se on luonut edellytykset muun muassa ihmisen älykkyyden kasvulle, kulttuurin kehittymiselle sekä oluen panemiselle.

Historioitsija Yuval Noah Harari sen sijaan kutsuu maanviljelyn vallankumousta historian suurimmaksi huijaukseksi.

Vaivattomuus on kääntynyt itseään vastaan.

Maanviljely ei suinkaan aloittanut uudenlaista helpon elämän aikakautta. Maanviljelijöiden elämä oli yleisesti ottaen paljon metsästäjäkeräilijöiden elämää vaikeampaa ja kurjempaa. Ihmiset alkoivat käyttää melkein kaiken aikansa ja energiansa muutaman eläin- ja kasvilajin ohjailuun.

Älykkyyden kasvusta ei ole näyttöä.

Maanviljely ei hyödyttänyt yleisesti ottaen ihmisiä, ellei sitten niitä vallanpitäjiä, jotka saattoivat kerätä osuuden viljasta veroina ja luoda siten oman ylellisen elämän irrallaan arkisesta puurtamisesta pelloilla. Toki siinä samalla saattoi kehittää kulttuuria.

Riippuvuus yksittäisistä lajikkeista teki yhteisöt alttiiksi säälle sekä sen vaihtelun aiheuttamille luonnonkatastrofeille. Viljasadon tuhoutumisen aiheuttamat suuret nälänhädät tappoivat kokonaisia yhteisöjä ja kulttuureja. Valikoidut viljalajit levisivät aiempaa laajemmille alueille toisen eliölajin kuljettamana. Ihminen otti elämäntehtäväkseen niistä huolehtimisen.

Domestikoiko ihminen vehnän – vai vehnä meidät?

***

Ray Thomlinson lähetti ensimmäisen sähköpostin vuonna 1971. Muutamassa vuodessa silloisen internetin esi-isän ARPANET:n liikenteestä kolme neljäsosaa oli sähköposteja.

Sähköpostia, eli digitalisoitua kirjettä, pidetään nopeana ja helppona tapana tavoittaa vastaanottaja. Siitä puhuttiin alkuun vaivattomana viestintätapana.

Kuitenkin sähköpostista on kehittynyt oikea aikasyöppö.

Lue myös

Asiantuntijoiden työajasta iso osa kuluu sen lukemiseen, perkaamiseen ja viesteihin vastaamiseen. Iso osa meistä saa päivittäin useita satoja sähköposteja. Suurin osa sähköposteista on turhia, huonosti muotoiltuja ja harkitsemattomia – puhumattakaan roskapostista, jota joidenkin arvioiden mukaan sähköpostiliikenteestä valtaosa on.

Vaivattomuus on kääntynyt itseään vastaan. Yleismaailmallisia sähköpostin pelisääntöjä ei ole. Harva meistä on saanut koulutusta sähköiseen viestintään.

***

Terveydenhuollon digitalisaatiolta odotetaan paljon.

Sen uskotaan tuovan säästöjä. Palvelut tulevat olemaan nopeita ja helppoja käyttää. Potilaat pystyvät vaivattomasti ottamaan yhteyttä terveydenhuollon tuottajiin.

Yhteisiä sääntöjä terveydenhuollon digitalisaatioon ei ole – eikä juuri koulutustakaan.

Paluuta metsästäjä-keräilijäksi ei enää ole, mutta historiasta voi oppia.

Kirjoittaja on pohjoissuomalainen lääkäri, tutkija, sähköisten terveydenhuollon palvelujen yliopisto-opettaja ja Lääkäriliiton eHealth-jaoksen jäsen.

Kirjoittajat
Timo Tuovinen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kolumni
Infektiolääkärin uudenvuodentoive

Saan rokotteen ja uskon, että se on mahdollisuus lopettaa pandemia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uutta koronavirusmuunnosta löydetty Helsingissä yli 20 ihmiseltä

– Nykyiset tartuntaketjut ovat selvillä, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Ajassa
Maud Kuistilan palkinto Kaisu Pitkälälle

Vuoden 2021 Maud Kuistilan palkinnon saa tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Ajassa
Valvira ja aluehallintovirastot määrittelivät sote-valvonnan painopisteet

Valvontaviranomaisten työ painottuu tänä vuonna vanhuspalveluihin, hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa, lastensuojelun sijaishuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Tieteessä
Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan

Korkeampi HbA1c-taso ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon aloittamisen todennäköisyyttä.