1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kuka haluaa johtaa terveyskeskusta?
Kommentti

Kuka haluaa johtaa terveyskeskusta?

Hyvää johtamista tarvitaan, mutta jos resursseja ei ole, se ei riitä.

Kuka haluaa johtaa terveyskeskusta? Kuva 1 / 1 Kuva: Janne Laaksonen

Johtaminen nousee jatkuvasti esiin terveyskeskusten kriisiä käsittelevässä keskustelussa.

Hyvälle johtajalle asetetaan paljon vaatimuksia: pitäisi hallita kaikki johtamisen osa-alueet, tuntea terveydenhuolto ja sen asiakkaat sekä kunnallinen päätöksentekojärjestelmä. Tehtävä haastaa ja samalla tarjoaa näköala- ja vaikuttamispaikan terveydenhuoltoon ja yhteiskuntaan.

Perusterveydenhuollon kehittämisessä on suuri vaara kyynistyä. Kaikkea on jo kokeiltu.

Yliopistokaupunkien ulkopuolella halukkaita terveyskeskusylilääkäreiden virkoihin on vähän.

Tuleepa lopulta valituksi pitkän linjan terveyskeskuslääkäri, jolla on organisointitaitoja, tai nuori ja aktiivinen johtamiseen suuntautunut kollega, molemmat tarvitsevat johtamiskoulutusta. Kummallakin on varmasti lääkärin opinnoissa ja työssä kehittyneet kyvyt hallita kokonaisuuksia, nähdä syy-seuraussuhteita ja käsitellä tietoa nopeasti, taitoja, jotka emerita-professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan ennustavat johtamistehtävässä menestymistä paremmin kuin mitkään henkilöarvioinnit (Helsingin Sanomat 14.9.2016).

Hyvään johtamiseen kuuluu prosessien ja asiakaskokemuksen kehittäminen. Tämä on kaikkien ammattilaisten yhteinen tehtävä.

Harvassa kunnassa pelkästään sisäisellä toiminnan hiomisella päästään eteenpäin, vaan meidän ammattilaisten tulee aktiivisesti ilmaista kuntapoliitikoille, mitä välineitä ja resursseja tarvitsemme. Kuinka monessa kunnassa on vuosikausia tingitty terveyskeskuksesta, mutta erikoissairaanhoidon päivystyksen käyttö on samaan aikaan lisääntynyt?

Terveydenhuollon lainalaisuuksien vääntäminen rautalangasta vaatii sitkeyttä ja luovuutta, mutta emme voi vuosi toisensa jälkeen tyytyä siihen, että kunnat säästävät. Jos perusterveydenhuoltoon panostaminen jää juhlapuheiksi, yhteiskunnan on turha voivotella, että kokeneet ammattilaiset jättävät uppoavan laivan.

Tarvitsemme välineitä, jotta voimme kehittää terveyskeskustyön vaikuttavuutta.

Kuinka paljon oikeasti lisäämme terveyttä? Tällä hetkellä pystymme seuraamaan käyntien, konsultaatioiden ja puhelujen määriä sekä ammattilaisten työaikaa. Käyntien sisällöstä, hoidon laadusta, hoitosuositusten toteutumisesta, terveyshyödystä ja hoidon jatkuvuudesta saamme hyvin niukasti tietoa.

Lue myös

Parempia välineitä odotellessa voimme pitää huolta siitä, että lääkärillä on mahdollisuus antaa vastaanotolleen pian uusi aika, jos diabetespotilaan kontrolliaika kuluu polvikivun käsittelyyn. Diabeteksen parempi hoito lisää terveyttä ja ehkäisee lisäsairauksia pitemmällä aikavälillä kuin potilaan senhetkistä elämänlaatua heikentävä polvikipu, johon olisi itse asiassa saanut paremman avun fysioterapeutilta.

Perusterveydenhuollon kehittämisessä on suuri vaara kyynistyä.

Kaikkea on jo kokeiltu. Kunnanlääkäriajan jälkeen on kehitetty ainakin väestövastuuta, listautumista, minierikoistumista, hoitajan ja fysioterapeutin itsenäistä vastaanottoa, etäkonsultointia ja puhelinvastaanottoa.

Mitään yhtä ratkaisua ei ole, jolla terveyskeskus saadaan paremmaksi.

Toimivan perusterveydenhuollon luomisessa tarvitaan usean ammattiryhmän yhteistyötä ja osaamista, resursseja, välineitä ja tiloja – ja hyvää johtamista kaiken yhteensovittamiseen potilasasiakkaiden parhaaksi.

Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Riihimäen seudun terveyskeskuksessa.

Kirjoittajat
Minna Mantila

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.