1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärien olisi pitänyt olla Pridella jo ajat sitten
Kommentti

Lääkärien olisi pitänyt olla Pridella jo ajat sitten

Tapahtumasta pois jääminen on jo itsessään viesti.

Lääkärien olisi pitänyt olla Pridella jo ajat sitten Kuva 1 / 1

Mikä ei kuulu joukkoon: palomestari, sairaanhoitaja, lääkäri vai sosiaali- ja terveysministeri? Aivan oikein, näistä tahoista olivat Helsingin Pride-tapahtumassa virallisesti edustettuina kaikki muut paitsi lääkärit.

Se, että Lääkäriliitto ammattikunnan edustajana jätti tänäkin vuonna osallistumatta maan suurimpaan ihmisoikeustapahtumaan, oli monelle kollegalle kaikkea muuta kuin ylpeyden aihe. Niin voi ainakin päätellä siitä, että liiton osallistumista käsitelleet keskustelut saivat lääkärien sosiaalisen median eri kanavissa nopeasti satoja kommentteja ja tykkäyksiä.

Kyse kun on siitä, millainen kuva lääkärien suhtautumisesta yhdenvertaisuuteen annetaan.

Toki jokaisen järjestön on syytä kriittisesti arvioida, mihin tapahtumiin osallistumiseen se käyttää resurssinsa. Lääkäriliiton osallistumista Pridelle ei pitäisi kuitenkaan joutua sadoilla kommenteilla perustelemaan. Kyse kun on siitä, millainen kuva lääkärien suhtautumisesta yhdenvertaisuuteen annetaan.

Pride-liikkeen viesti on se, että jokainen tulee tulla nähdyksi ja kohdatuksi itsenään, vapaana pelosta ja syrjinnästä. Erityisesti Pride-liike on profiloitunut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen puolustajana, mutta aate on laajennut koskemaan kaikkea erilaisuutta: jokaisen tulee yhteiskunnan ja ihmisten edessä olla tasavertainen taustastaan riippumatta.

Lääkäri on usein ensimmäinen ja keskeisin viranomainen, jonka esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluva tapaa yhteiskunnan puoleen kääntyessään. Oli kyse sitten sukupuoli-identiteetin ristiriidasta tai muuhun vähemmistöön kuuluvan yleisterveydestä, tapaukset päätyvät ennen pitkää terveyskeskuslääkärin vastaanotolle.

Jos jossain, niin lääkärin kanssa asioidessaan ihmisten pitää pystyä luottamaan siihen, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja ennakkoluulottomasti. Ammattikuntana meillä ei olisi varaa yhteenkään tilanteeseen, jossa esimerkiksi sukupuoli-identiteetin kanssa kamppaileva nuori pelkää prosessin ensimmäisellä askelella kohtaavansa ymmärtämättömyyttä tai osaamattomuutta.

Siitä huolimatta niin on ilmeisesti ainakin joskus tapahtunut. Esimerkiksi Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (entinen Transtukipiste) ohjeistaa nykyään potilaita ottamaan ensimmäiselle lääkärikäynnille varmuuden vuoksi mukaan kopion laista, hoitoasetuksesta ja transpoliklinikkojen läheteohjeet. Miettikääpä, jos myös diabeetikko pelkäisi taitamattomuutta lääkärin vastaanotolla niin paljon, että ottaisi asiallisen hoidon varmistaakseen lakitekstin mukaansa!

Lääkärikunnan pitää pystyä pitämään kiinni siitä, että vastaanotolla jokainen on vapaa olemaan oma itsensä. Tärkein osa tästä tasa-arvotyöstä tehdään arjessa, mutta se ei nykyään enää riitä.

Lue myös

Pride on suomalaisessa mittakaavassa niin merkittävä yhteiskunnallinen liike, että tapahtumasta pois jääminen on jo itsessään viesti. Jos muut sote-alan ammattilaiset ja jopa Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkevät aiheelliseksi puolustaa yhdenvertaisuutta Pride-kulkueessa, lääkärien perustelut osallistumattomuudelle kuulostavat lähinnä tekosyiltä.

Lääkäri sitoutuu valassaan ihmisyyden ja elämän kunnioittamiseen. Osa ihmisyyden puolustamista on se, että vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä suojellaan syrjiviltä asenteilta. Siksi Lääkäriliiton olisi jo ajat sitten pitänyt osallistua Pride-kulkueeseen. Ei pakotettuna joukon keskellä, vaan ylpeästi eturivissä.

Joel Kontiainen

Kirjoittaja on Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseuran puheenjohtaja ja viidennen vuoden lääketieteen kandidaatti.

Kuva: Laura Vesa

Korjattu 2.8.2019 klo 14.40. Kirjoitukseen on lisätty Transtukipisteen uusi nimi Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus.

Kirjoittajat
Joel Kontiainen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Viesti oikein - terveydenhuolto parantuu

Lääkärin hyvin esittämät, valitut kysymykset voivat voimauttaa potilasta, edistää hoitoa ja kuntoutumista, selviää väitöstutkimuksesta.

Kommentti
Näivettyä vai kehittyä?

Terveyskeskus kaipaa radikaalia uudelleenmäärittelyä, kirjoittaa Petja Orre.

Ajassa
STM:n budjetti kutistuu ensi vuonna miljoonilla

Ministeriön ehdotus ensi vuoden määrärahoiksi on 14,9 miljardia euroa.

Ajassa
Uudenmaan erillisratkaisu sai ilmaa alleen

Selvitysten pohjaksi noussee kuntien ehdottama viiden sote-alueen malli.

Ajassa
Lääkärintodistusten sähköinen välitys Kelaan toimii harvassa paikassa

Toiminto puuttuu vielä useista potilastietojärjestelmistä.

Ajassa
Influenssarokotteet myöhästyvät

Laajamittaisia joukkorokotuspäiviä ei kannata järjestää ennen marraskuun loppua, ohjeistaa THL.