Kommentti

Lääkärin työelämä ei palaa ennalleen

Uudentyyppiset urapolut lisääntyvät, koska kaikki eivät yksinkertaisesti mahdu entisen kaltaiseen terkkarin ja yliopistosairaalan väliseen jatkokoulutusputkeen.

Petja Orre
Kuvituskuva 1

Oletteko tekin korvianne myöten täynnä hössötystä digitalisaatiosta, robotisaatiosta ja tekoälystä? Hypeen kyllästyminen on ymmärrettävää, sillä toistaiseksi terveydenhuoltoon näistä trendeistä on riittänyt paljon savua, mutta vähän tulta. Seuraavan parin vuosikymmenen aikana lääkärin työ mullistuu kuitenkin yhtä perusteellisesti kuin se uudistui antibioottien tai kuvantamistutkimusten myötä.

Jo nurkan takana odottava Apotti-järjestelmä muuttaa käyttäjiensä työtapoja; siinä potilastietojen kirjaaminen perustuu suurelta osin strukturoituihin vaihtoehtoihin sen sijaan, että sanelisimme vapaata tajunnanvirtaa entiseen tapaan. Luovuudelle ei ole sijaa, kun informaatiota kerätään jäsennellyssä muodossa. Samaan aikaan IBM:n tekoäly Watsonin kirjaviisaus lukee parhaatkin professorit pöydän alle. Etävastaanottojen etsikkoajan jälkeen niiden suosio kasvaa ja ne yleistyvät etenkin työterveyshuollossa vauhdilla.

Virtuaalisen todellisuuden myötä myös konkreettinen työelämä kokee muutoksia. Lääkäreiden koulutusmäärät ovat kaksinkertaistuneet Suomessa kahdenkymmenen vuoden aikana. Valmistuvien lääkäreiden määrä ylittää eläköityvien määrän vuosittain noin neljällä sadalla henkilöllä. Kehityskaari osuu aikaan, jossa suurten ikäluokkien vanheneminen on lisännyt terveydenhuollon paineita ja paljon puhuttu digitaalinen murros ei lunastanut odotuksiaan terveydenhuollon kustannustehokkuuden parantamisessa. Nyt terveydenhuollon organisaatiot valmistuvat Suomen historian suurimpaan toimintojen uudistukseen, jolla tavoitellaan miljardisäästöjä. Näiden reunaehtojen vallitsessa on selvää, että lääkärin rooli ei tule olemaan entisensä.

Big Datan laajamittainen hyödyntäminen on vielä monesti enemmän teknofriikkien märkä päiväuni kuin kova päätöksenteon työkalu. Muutosnopeus on silti huima. Kiina julkaisee Social Credit Systemin jo vuonna 2020. Järjestelmä arvioi jokaisen yksilön käyttäytymistä hakien tietonsa verkkokaupoista, maksuvälinetiedoista ja puhelimen keräämästä datasta – halusi sitä tai ei. Tarkoituksena on pisteyttää kansalaiset heidän luotettavuutensa, kulutustottumustensa ja jopa kavereidensa perusteella.

Lue myös

Suomessakin on suunnitelmia, jossa ihmisen genomitieto kerättäisiin heti syntymässä ja yhdistämällä se muuhun saatavissa olevaan informaatioon jokaiselle yksilölle luotaisiin henkilökohtainen terveys- ja hyvinvointisuunnitelma koko loppuelämäksi. Tarkoituksena on ohjata ja tukea yksilöä pysymään terveyttä ja hyvinvointia edistävällä raiteella ja antaa tukea oikealla hetkellä. Visioissa auktoriteettisista lääkäreistä tulee potilaasta kerätyn terveystiedon tulkkeja. On tärkeää, että olemme valmiita ottamaan tämän uuden roolin kannettavaksi. Ei nimittäin ole itsestään selvää, että lääkärin ammatti on tulevaisuudessa yhtä tarpeellinen kuin tänä päivänä.

Kehitys haastaa koko ammattikuntamme pohtimaan profession ydintä. Uudentyyppiset lääkäreiden urapolut lisääntyvät, koska kaikki eivät yksinkertaisesti mahdu entisen kaltaiseen terkkarin ja yliopistosairaalan väliseen jatkokoulutusputkeen – eikä siellä kaikkia tarvitakaan. Kehitys hävittää perinteisiä työtehtäviä, mutta myös luo uusia mahdollisuuksia. Taiteellista vapauttamme saatetaan rajoittaa algoritmein, mutta luovuutta koneille on vaikea opettaa. Työmme muuttuu yhä teknologiapainotteisemmaksi, mutta pelkiksi teknikoiksi ja tekoälyn puhuviksi päiksi meidän ei tule alistua. Virtuaalimaailmojen, tekoälyn ja etäkontaktien universumissa on tärkeä tilaus parhaalle taidollemme: inhimilliselle kohtaamiselle.

Petja Orre

Kirjoittaja on pääkaupunkiseudun PerusTerveys-lääkäriasemien johtava lääkäri.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030