1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Maailma muuttuu, Eskoni
Kommentti

Maailma muuttuu, Eskoni

Tietokonesovellusten vahvuus, toisin kuin lääkärin ja muiden alalla toimijoiden, voisi olla erehtymättömyys.

Maailma muuttuu, Eskoni Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Näin SOTE-kynnyksellä (ties kuinka monetta kertaa) on hyvä pysähtyä hetkeksi sen äärelle, mitä me lääkärit oikeastaan teemme. Valistamme, lääkitsemme ja teemme toimenpiteitä niille ihmisille, joita kutsumme potilaiksi, sanot. Sitä kutsumme hoitamiseksi. Tai tutkimme, suunnittelemme ja vahdimme kuinka tuota kaikkea pitäisi parhaiten tehdä, sanot. Sitä kutsumme johtamiseksi, joskus myös hoidon laaduksi.

Maailma kuitenkin muuttuu. Koska lääkärin aika on kortilla, samalla tontilla häärää monta muutakin ammattikuntaa, esimerkiksi eri tavoin koulutetut hoitajat, eri alojen terapeutit ja sosiaalialan ihmiset. Ajan kuluessa kullekin on hahmottunut oma siivunsa, oma tekemisen kulttuurinsa, oma tieteensä.

Laatukirjallisuuden ja lainsäädännön peräänkuuluttama henkilön toimijuus ja itsemääräämisoikeus ovat jo tuvan puolella - eivät enää ovella.

Perusterveydenhuollossa lääkärin ja potilaan väliin on tullut hoitaja, koska lääkäreiden aikahan on kortilla. Ratkaisua on vaikea uskoa pysyväksi, sillä kortilla on hoitajienkin aika. Lähitulevaisuudessa lääkäreitä kriittisemmin, sillä hoitajapula räjähtänee käsiin välittömästi, kun viime vuosikymmenellä eläköityneiden hoitajien joukko ei enää jaksa tehdä keikkaa. KEVA näki tämän 2010.

Hoitajan poistuttua potilaan ja lääkärin väliin etabloitunee algoritmi, siis kone. Sillä on kätevä seuloa vastaanotolle tulijat ja itsehoitoon päätyvät. Konehan antaa jo nyt suosituksia ja tekee etänä leikkauksiakin.

Tietokonesovellusten vahvuus, toisin kuin lääkärin ja muiden alalla toimijoiden, voisi olla erehtymättömyys. Kunhan algoritmit on ajateltu, oikein syötetty, kunnolla testattu ja tutkittu. Onko, jää nähtäväksi.

Lääkärin ja lääkkeen väliin on pyrkimässä farmasisti. Ammattikunta, jolla ei ole medisiinan tai sairaanhoidon koulutusta. Lähitulevaisuuden kysymys kuuluukin suorittaisiko algoritmi, eli siis se kone, lääkityksen arvioinnin farmaseutteja tehokkaammin – algoritmeja löytyy jo nyt Terveysportista. On vain ajan kysymys milloin kaupallisessa käytössä on nykyistä tehokkaammat itse päivittyvät analyysit.

Lue myös

Entäpä sitten ne kaiken tekemisen kohteena olevat henkilöt, joita kutsumme potilaiksi. Jo tänään on olemassa diagnostiikan algoritmipolkuja eri sairauksien toteamista ja hoitoa varten. COVID-kandidaatit näpyttelevät oireitaan erilaisilla sivustoilla ja koronavilkku vilkuttaa tai sitten ei. Potilaat täyttelevät ravitsemuspäiväkirjoja, kipukarttoja, masennusmittareita ja seuraavat älykellosta sykettä ja unta. Laatukirjallisuuden ja lainsäädännön peräänkuuluttama henkilön toimijuus ja itsemääräämisoikeus ovat jo tuvan puolella - eivät enää ovella. Kun analyysit, yhteenvedot ja toimintasuositukset ovat jokaisen ulottuvilla, mitä ammattikuntia silloin tarvitaan ja mihin.

Jos ammattikuntien työnjako ja työtehtävät sekoittuvatkin aivan uudella tavalla, kuten Marko Elovainio työryhmineen ennusti edellisen hallituksen aikana (2017), mikä taho tai konsortio ja millä ammattitaidolla säätää prioriteetit sille, mikä on ensisijaista? Mikä tulee olemaan itsekseen toimivan villin ja vapaan henkilön rooli, hänen, joka ei enää olekaan kenenkään potilas – ja miten hän hyödyntää terveydenhuollon palveluja?

Tänään on todellakin hyvä päivä pysähtyä sen äärelle, minkä tahdomme meidän lääkäreiden roolin ja toimintakentän olevan.

Kirjoittaja on geriatrian dosentti ja THL:n tutkimusprofessori (emerita). Hän hoitaa vastaanotolla ihmisiä.

Kirjoittajat
Harriet Finne-Soveri

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Nuorten ongelmakäyttäytyminen vähenee, mutta ongelmat kasautuvat

Sosioekonomiset erot ongelmakäyttäytymisessä ovat kasvaneet.

Ajassa
Lasten ja nuorten psykoosilääkkeen käyttöjaksot ovat verrattain pitkiä

Tytöt käyttivät psykoosilääkkeitä lyhyemmän aikaa kuin pojat.

Ajassa
mRNA-koronarokotteita voivat jatkossa saada kaikki rokotettavat ikäryhmät

Astra Zenecan rokotteen ikäraja pysyy ennallaan, linjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ajassa
Joka neljännellä synnyttäjällä raskausdiabetes

Raskausdiabeteksen riskiin vaikuttavat ylipaino ja synnyttäjän ikä.

Liitossa
Monisairas tarvitsee hoidon jatkuvuutta

Välillä on ollut haastavaa luovia varsin vahvasti kirjoitettujen suositusten kanssa, kirjoittaa Johanna Salmio.

Ajassa
Ivermektiinitutkimukset koronan hoidossa ovat heikkotasoisia

Tasokkaille satunnaistetuille tutkimuksille on tarve.