Kommentti

Me terveydenhuollon tukipilarit

Sitoutuneet ja motivoituneet ammattilaiset saavat nykyään kylmääviä uutisia.

Eija Kalso
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

Taitava, motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta on terveydenhuollon tukipilari, ja sitä robotit eivät kykene korvaamaan. Kohta tämä tukipilari saattaa murentua. Nyt on kiire pohtia millä keinoilla hyvä henkilökunta saadaan pysymään haasteista huolimatta motivoituneena, sitoutuneena ja taitavana.

Kun vaikeasti sairas potilas lähtee hätääntyneenä selvittämään saamaansa ristiriitaista tietoa, on aivan eri asia vastaako puhelimeen ihminen, joka lupaa ja myös hoitaa asian, vai puhelinvastaaja (ehkä tulevaisuudessa robotti), joka kertoo ottavansa yhteyttä heti, kun ehtii.

Oma taitava lääkäri on potilaan turvallisen hoidon perusta. Tuttu luotettava sairaanhoitaja, joka myös saa kanyylin helposti laskimoon ja tuntee sinne menevät lääkkeet, on eri asia kuin hoitajapulassa rekrytoitu sijainen, joka ei hallitse kumpaakaan.

Minkälaisia uutisia nämä taitavat ja sitoutuneet kovenevissa työpaineissa toimivat terveydenhuollon ammattilaiset nykyään saavat?

Karoliininen sairaala ilmoitti irtisanovansa 250 lääkäriä ja 350 apuhoitajaa. Rahaa on siellä kulunut mm. uuden sairaalaan yskiviin tietojärjestelmiin. Edellinen toimitusjohtaja lähti tuhlattuaan miljoonia Boston Consultingin palveluihin.

Kuopion yliopistosairaala ja Päijät-Hämeen keskussairaala ovat samoilla säästölinjoilla.

Minkälaisin mielin pois potkitut lähtevät etsimään työtä muualta ja keitä edellä mainitut sairaalat aikovat saada tilalle, kun jäljelle jäävä henkilökunta lopullisesti uupuu ja henkilökunnasta on jo nyt pula? Robotit eivät taida tässä tulla apuun. Karolinskassa ne hoitavat kyllä tavarakuljetuksia ja riitelevät joskus käytävällä keskenään siitä, kumpi antaa tietä.

Motivoitunut, sitoutunut ja taitava terveydenhuollon henkilökunta haluaa kehittää työtään ja vastata niihin haasteisiin, joita muuttuva yhteiskunta terveydenhuollolle asettaa. Vaan miten näihin tavoitteisiin vastataan: valtion tutkimusraha yliopistotasoiselle tutkimukselle vähenee vuodesta toiseen. Ensi vuonna pudotus on todennäköisesti vielä aiempaa suurempi, kun rahoitusta siirtyy terveydenhuollosta sosiaalitoimelle.

Syöpäkipulinjan perustamiseen (kulut noin 10 % sairaanhoitajan palkasta) ei ollut yliopistosairaalalla varaa, vaan toimintaa tukee Syöpäjärjestöt. Uuden Lastensairaalan alkurahoitus kustannettiin säätiöiltä ja yrityksiltä kerätyin varoin. Apotti sitä vastoin sai juuri vielä 200 miljoonaa lisärahoitusta.

Terveyskylä on loistava hanke, jonka sisällön tuottamista ei tueta, sen edellyttämiä IT-palveluja kylläkin. Kumpaakin osaamista tarvitaan.

Terveydenhuollon henkilökunta näkee työssään potilaiden tarpeet. Sen näkemystä, kokemusta ja osaamista täytyy hyödyntää terveyspalvelujen kehittämisessä. Kokemus, motivaatio ja sitoutuminen kannattaisi myös huomioida palkkaneuvotteluissa.

Lue myös

Olen pohtinut potilastietojärjestelmiä esim. Chicagon Northwestern University -sairaalan ja Kööpenhaminan Rigshospitaletin kollegoiden kanssa. Olen miettinyt, lähetettiinkö potilastyötä tekeviä lääkäreitä Helsingistä ja Vantaalta perehtymään käytännössä Epicin (Apotin) mahdollisuuksiin ja haasteisiin, vai käytiinkö neuvottelut vain myyntimiesten kanssa. Annettiinko kollegoille mahdollisuus verrata sitä oululaiseen Eskoon?

Potilastietojärjestelmiin liittyvät ongelmat ovat useiden tutkimusten perusteella keskeinen syy lääkäreiden stressiin ja loppuunpalamiseen, mikä puolestaan heijastuu kielteisesti potilaiden hoitoon.

Pidettäköön siis hyvää huolta taitavasta, motivoituneesta ja sitoutuneesta henkilökunnasta antamalla heille riittävät resurssit hoitaa potilaitaan, toteuttaa akateemisen lääkärin toimenkuvaa ja osallistua kliiniseen työhön merkittävästi vaikuttaviin hankkeisiin, motolla "arvon mekin ansaitsemme".

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030