Menneen viikon uutisia
Kolme tuttua lääkäriä kyllästyi potilastietojärjestelmiin ja pääministeriehdokas lupaa Suomeen tuhat uutta lääkäriä.
Nämä asiat jäivät menneeltä viikolta mieleeni: kolme tuttua lääkäriä vaihtoi työpaikkaa tai päätti lähteä eläkkeelle potilastietojärjestelmien vuoksi; yhdellä potilaalla oli vaikeuksia saada yhteyttä terveyskeskukseen, joka olikin kilpailutettu uudelle omistajalle; toiselle ei hoitaja soittanut takaisin palvelulupauksesta huolimatta; kolmas ei päässytkään suoraan työterveyslääkärin vastaanotolle – uuden käytännön mukaan täytyi ensin varata aika työterveyshoitajan haastatteluun; sairaanhoitajien reseptinkirjoitusoikeus laajeni; tuttu kollega lupasi palata syksyllä eläkkeeltä töihin, koska hänen työpisteensä lääkäreistä kolme neljästä on eläkkeeltä palanneita; Helsingin kaupunki joutuu käyttämään palveluseteleitä, koska lääkäreitä ei ole; Helsingin kolmesta ruotsikieliset palvelut takaavasta terveysasemasta yksi menettää viimeisen ruotsinkielisen lääkärin tämän jäädessä eläkkeelle; lääkärit tekevät osa-aikatyötä enemmän kuin kuntien työntekijät keskimäärin; pääministeriehdokas lupaa Suomeen tuhat uutta lääkäriä.
Lääkärien koulutusmääriä lisättiin Suomessa merkittävästi muutama vuosi sitten. Näiden valmistujien lisäksi ulkomailla opiskelee yhden tiedekunnan verran medisiinareita. Lääkärien määrän lisääminen niin suureksi että työttömyyden uhka ajaa kollegat Helsingin ja syrjäseudun terveyskeskuksiin ei taida olla kenenkään etu.
Suomessa on riittävästi lääkäreitä, mutta heidät täytyy saada takaisin lääkärin töihin, julkisen terveydenhuollon palvelukseen. Tämä voisi toteutua, jos lääkärien työ rajattaisiin heille kuuluviin tehtäviin ja pysyvät hoitosuhteet varmistettaisiin omalääkärijärjestelmällä.
Potilastietojärjestelmien ongelmat ja niiden ylivalta tulisi siis selättää ja kirjurin työt siirtää pois lääkäreiltä. Lääkärien toimiminen kirjureina on yhteiskunnan varojen häpeällistä haaskausta ja varmin tapa saada tuhottua pitkän akateemisen koulutuksen saaneiden, potilaiden hoitamiseen tähdänneiden lahjakkaiden ihmisten motivaatio. Myös sairaanhoitajien tulisi antaa keskittyä niihin tärkeisiin tehtäviin, joihin he ovat saaneet koulutuksensa. Kummankin ammattiryhmän työn mielekkyys lisääntyisi, jos kirjaamis- ja tilastointivelvoitteita vähennettäisiin ja sihteereiden määrää lisättäisiin. Tilastot auttavat hallintoa, mutta entäpä jos kohta ei ole hallittavia?
Yhteiskunta, veronmaksajat ja potilaat, maksavat lääkärien koulutuksen. Heillä on oikeus saada veroeuroilleen vastinetta eli päästä oikea-aikaisesti julkisen terveydenhuollon lääkärin vastaanotolle. Helsingin yliopisto kouluttaa ruotsinkielisiä lääkäreitä. Miksi heitä ei löydy edes Helsingissä perusterveydenhuoltoon? Mitä me lääkärit voisimme tehdä lääkäripulan helpottamiseksi? Mitä Lääkäriliitto voisi tehdä asian hyväksi?
P.S. Ilmaiseen koulutukseen liittyvä velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan koskee luonnollisesti myös muita ammattiryhmiä.
Eija Kalso
LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.
