1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mikä on riittävä kattavuus koronarokotteelle?
Kommentti

Mikä on riittävä kattavuus koronarokotteelle?

On epäilemättä niin, että rokotteeseen epäilevästi suhtautuvien määrä vähenee tiedon lisääntyessä ja rokotusten päästessä vauhtiin.

Mikä on riittävä kattavuus koronarokotteelle? Kuva 1 / 1 Kuva: Laura Vesa

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy kohahdutti viime viikolla julkaisemalla Aula Researchin Tehyn jäsenille koronarokotteesta tekemän kyselyn tulokset, joiden perusteella iso osa terveydenhuoltohenkilökunnasta empii koronarokotteen ottamista. Kyselyyn vastanneista yli neljästätuhannesta hoitajasta koronarokotteen ilmoitti ottavansa vain 47 prosenttia samalla, kun epävarmoja asian suhteen oli 37 prosenttia. Kielteisen kannan koronarokotteen ottamiseen ilmaisi kyselyssä 16 prosenttia vastaajista.

Suurin osa rokotteisiin epävarmasti tai kielteisesti suhtautuvista mainitsi epäilysten syyksi pelon rokotteen mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista. Tehy muistutti lukujen julkaisun yhteydessä, että kyselyn teettämisen aikaan marraskuun lopussa oli julkisuudessa ollut paljon puhetta terveydenhuoltohenkilökunnan käyttämisestä rokotteen "koekaniineina". Huomionarvoista on myös se, että yleisellä tasolla kyselyyn vastaajat suhtautuivat rokotteisiin erittäin myönteisesti. Peräti 95 %:lla oli suositusten mukainen rokotussuoja. Koronarokotetta piti tarpeellisena pandemian torjunnassa 84 %.

Tulisiko koronarokote säätää influenssarokotteen tavoin potilastyössä olevalle terveydenhuoltohenkilökunnalle pakolliseksi?

Tulokset tuovat kuitenkin näkyväksi sen, mitä käytäväpuheiden perusteella on aavisteltu. Myös terveydenhuollon henkilökunnan piirissä koronarokotteeseen kohdistuu epäluuloisuutta, eivätkä kaikki ole halukkaita rokotteen ottamiseen. Lääkäreiden osalta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty, mutta epäilyjä varmasti esiintyy kaikkien ammattikuntien keskuudessa.

Ilmiö on huolestuttava, sillä terveydenhuoltohenkilökunnan tapauksessa kyse ei ole vain rokotettujen suojasta. Infektioiden torjunta on yksilöä laajempi työ- ja potilasturvallisuusasia. Jokainen infektiota mahdollisesti levittävä työntekijä lisää sekä potilaiden että henkilökunnan sairastumisen riskiä terveydenhuollon organisaatioissa. Jo ennen korona-aikaa infektioiden torjunta on nähty niin tärkeäksi, että tartuntatautilaki on vuodesta 2018 edellyttänyt riskipotilaiden hoitajilta suojaa esimerkiksi influenssavirusta, vesirokkoa ja tuhkarokkoa vastaan.

Nyt olisikin syytä käydä kriittistä keskustelua siitä, mikä on koronaviruksen osalta riittävä rokotekattavuus ja mitä keinoja meillä on käytettävissä siihen pääsemiseksi. On epäilemättä niin, että rokotteeseen epäilevästi suhtautuvien määrä vähenee tiedon lisääntyessä ja rokotusten päästessä vauhtiin. Oikea tieto ja esimerkiksi yksittäisten työkavereiden myönteinen suhtautuminen rokottamiseen ovatkin varmasti tehokkaimmat keinot turhien pelkojen häivyttämiseksi.

Lue myös

Samalla pöydälle pitäisi aidosti nostaa kysymys siitä, tulisiko koronarokote säätää influenssarokotteen tavoin potilastyössä olevalle terveydenhuoltohenkilökunnalle pakolliseksi. Nyt pakollista rokotesuojaa edellytetään vain tartuntatautilaissa lueteltuja sairauksia vastaan, eikä korona kuulu niihin.

Asian puiminen on joka tapauksessa edessä, sillä koronarokotteen jääminen vapaaehtoiseksi ajaisi työpaikat erikoiseen tilanteeseen: influenssarokotetta ottamattomat eivät voisi osallistua potilaiden hoitamiseen samalla, kun vähintään yhtä vaarallisen koronan osalta puutteellinen rokotesuoja hyväksyttäisiin.

Asetelma on kimurantti, sillä kertaalleen vapaaehtoiseksi luvatun rokotteen muuttaminen terveydenhuollon työntekijöille pakolliseksi saanee aikaan kiivaan keskustelun. Tähän keskusteluun olisi kuitenkin syytä lähteä ennemmin kuin myöhemmin.

Kirjoittaja on tamperelainen 6. vuoden lääketieteen kandidaatti

Kirjoittajat
Joel Kontiainen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Tieteessä
Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähensivät koronakuolleisuutta

Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.

Näkökulma
Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Kolumni
Olisiko teillä hetki aikaa puhua rakkaudesta?

Aivomme nauttivat yllätyksellisyydestä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
THL:n koronaseurannan avointa dataa ladattu yli 16 miljoonaa kertaa

Avoin data mahdollistaa uudet tietoon pohjautuvat ideat ja sovellukset.

Tiedepääkirjoitus
Laboratoriotutkimusten käyttö vaatii harkintaa

Tutkimuksia punnitaan niiden tuottaman lisäarvon perusteella, kirjoittavat Helena Liira ja Maija Lappalainen.