1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miksi koronakuolemia ei voi ehkäistä hinnalla millä hyvänsä?
Kommentti

Miksi koronakuolemia ei voi ehkäistä hinnalla millä hyvänsä?

Jokaisen hoidon ja valinnan todelliset kustannukset tarkoittavat niitä toisia hoitoja ja vaihtoehtoja, jotka jäivät toteuttamatta.

Miksi koronakuolemia ei voi ehkäistä hinnalla millä hyvänsä? Kuva 1 / 1 Kuva: Kimmo Brandt

Akuutit tilanteet ajavat aina pitkäjänteisempää panostusta vaativien työtehtävien ohi. Niin on ollut kuluneenakin vuonna. Koronapandemia ei suinkaan ole ainoa maailmassa vaikuttava pandemia edes tällä hetkellä. Se vain on akuutimpi ja uutuudessaan monien mielestä pelottavampi kuin kaksi pitkäaikaista, hiljaisuudessa kasvavaa ja kytevää pandemiaa, jotka vaikuttavat merkittävästi lasten ja nuorten elämään – ja sitä kautta koko yhteiskuntaan.

Minun elinaikanani lihavien lasten määrä maailmassa on kahdeksankertaistunut, eikä tuolle kurjalle kehitykselle näy loppua. Vaikka osa maailman lapsista riutuu edelleen nälässä, lihavia lapsia on jo enemmän kuin nälkää näkeviä. Lasten lihavuus ennustaa aikuisiän lihavuutta ja monia siitä seuraavia sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia. Kollega Paula Häkkänen muistuttaa tuoreessa väitöskirjassaan, ettei pelkkä terveystarkastuksessa toteutettu lasten punnitseminen paranna tätä pandemiaa. Vääränlainen painopuhe voi pahentaa nuorten vointia entisestään, mistä on tuoretta tutkimusnäyttöä myös Yhdysvalloista.

Toinen, erityisesti nuoruusiässä esiin nouseva pandemia ovat mielenterveysongelmat. Nuoriso kärsii lisääntyvästä ahdistuksesta ja stressistä muuallakin kuin Suomessa. Suomessa kuitenkin nuorten miesten itsemurhat ovat yleisempiä kuin muissa teollistuneissa maissa. Mielenterveyspandemiasta alettiin puhua Suomen mediassa laajemmin vuonna 2019, kun useat nuorisopsykiatrian klinikat julkaisivat tietoja lähetemäärien kestämättömästä kasvusta.

Lihavuus ja mielenterveysongelmat ovat jo vuosia olleet tärkeimmät syyt asevelvollisten palveluksesta vapauttamiseen, ja mielenterveysongelmat ovat nousseet Suomessa tärkeimmäksi työkyvyttömyyden syyksi. Jos otetaan huomioon potilaiden elämänlaatu ja nuorten odotettavissa olevat elinvuodet, näitä laatupainotettuja elinvuosia menetetään lihavuuden ja mielenterveysongelmien vuoksi valtava määrä.

Koronapandemia on toki otettava vakavasti, sairaala- ja tehohoidon riittävyys on turvattava ja rokotuksista on huolehdittava. Samalla tulisi kuitenkin muistaa nuo meneillään olevat muutkin pandemiat ja niiden pitkäaikaiset vaikutukset lapsiin ja nuoriin. On varottava varovaisuusperiaatteen väärinkäyttöä, joka tarkoittaa professori Jouko Tuomiston mukaan tilannetta, jossa epävarmat riskit yliarvioidaan varmojen riskien kustannuksella.

Lue myös

Ensimmäiset merkit koronapandemian vaikutuksista lihavuus- ja mielenterveyspandemiaan ovat jo nähtävissä. Nuorten ahdistus ja syömishäiriöt ovat lisääntyneet, opiskeluinto, liikunta- ja harrastusmahdollisuudet ovat vähentyneet, uupumus ja toivottomuus uhkaavat. Nuoruusiässä kavereita ei tarvita pelkästään yksinäisyyden torjumiseen vaan myös sosiaaliseen kehitykseen ja identiteetin muodostukseen. Kaikkein ikävintä on, että kaikki nämä pandemiat kuormittavat pahiten samoja lapsia ja nuoria.

Jokaisen hoidon ja valinnan todelliset kustannukset tarkoittavat niitä toisia hoitoja ja vaihtoehtoja, jotka jäivät toteuttamatta. Siten koronapandemiankaan kustannukset eivät tarkoita vain testaamisen, tehohoidon ja suojavälineiden kuluja. Kokonaiskustannuksissa on huomioitava myös, mitä kouluterveydenhoitajilta ja -lääkäreiltä jäi tekemättä, kun heidät siirrettiin tartunnanjäljittäjäksi. Tartuntamäärien lisäksi on mallinnettava, miten paljon lasten ja nuorten laatupainotettuja elinvuosia rajoituksilla on menetetty.

Kirjoittaja on nuorisolääketieteen dosentti, joka toivoo näkevänsä myönteisiä muutoksia lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa.

Kirjoittajat
Silja Kosola

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nollatoleranssi häirinnälle

Moni häirinnän uhri pohti, oliko antanut vääriä viestejä.

Pääkirjoitus
Pieni mutta tärkeä tuuppaus

Lääkärin näkökulmasta olennaista on pureutua rokottamattomiin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Husiin tulevilta potilailta kysytään epidemiakaudella rokotuksista

Influenssa- ja koronarokotteista kysyminen ja tietojen kirjaaminen on osa Husin potilasturvallisuustyötä.

Kolumni
Toipiluuden tuolla puolen

Jokainen lukee taideteoksiin omia tarinoitaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Ajassa
WMA: Rikkaat valtiot eivät auta riittävästi köyhiä maita koronarokotuksissa

Maailman lääkäriliiton mukaan vaurauden maiden täytyisi tehdä enemmän kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

Tieteessä
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät

Raskaudenaikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi yleisimmistä sikiövaurioiden syistä.