Kommentti

Milloin on aika vaihtaa lääkettä?

On muodostunut kierre, jossa kokeneet poistuvat ja nuoremmat väsyvät, kirjoittaa Timo Tuovinen.

Timo Tuovinen
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti alkuviikosta, että korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään huimasti tulevina vuosina. Myös lääkärikoulutuksen määriä nostetaan jälleen. Perusteena on lääkäripula.

Ongelma kuitenkin on, että Suomessa ei ole lukumääräisesti pulaa lääkäreistä. Meitä on enemmän kuin koskaan aiemmin, yli 30 000. Vertailun vuoksi vuonna 2000 suomalaisia laillistettuja lääkäreitä oli vajaa 19 000. Lähivuosina uusia lääkäreitä arvioidaan tulevan työmarkkinoille noin 900–1000 vuodessa, kun heitä on eläköitymässä vain noin 600 vuosittain. Nettomääräinen lisäys on siis 300–400 lääkäriä - joka vuosi.

Nykyisin joka seitsemäskymmenes nuori koulutetaan lääkäriksi, ja peruskoulutuksen sisäänottomäärät on jo aiemmin kaksinkertaistettu 90-luvulta. Resurssit eivät ole kuitenkaan nousseet samassa suhteessa ja väitän, että jo nyt lääketieteen peruskoulutuksen laadun ylläpitäminen on opettajien joustamisen varassa. On vaikea nähdä, että tässä taloudentilanteessa aloituspaikkanostoja pystyttäisiin täysimääräisesti kompensoimaan.

Jostain meillä kuitenkin on pulaa. Lääkärimäärä on noussut selvästi vähinten terveyskeskuksissa verrattuna esimerkiksi sairaaloihin ja yksityissektoriin, jossa paikoin on jo pula potilaista. Terveyskeskuslääkärien virkapohja ei kerta kaikkiaan ole riittävä. Maailman parhaimmistoon kuuluva terveydenhuolto on kuntiemme vastuulla. Useammastakin syystä kunnat eivät ole viime vuosikymmeninä investoineet riittävästi perusterveydenhuoltoon. Perusjalka on kuitenkin päässyt rapautumaan. Meillä on siis todellisuudessa työvoiman tarjonnan ja kysynnän sekä ala- että aluekohtainen kohtaamisen ongelma.

Lue myös

Meillä on erinomaisia terveyskeskuksia, mutta valitettavan useassa toimipisteessä työmäärä on kohtuuton. On muodostunut kierre, jossa kokeneet poistuvat ja nuoremmat väsyvät. Pulaa ei ole halukkaista yleislääketieteen erikoistujista, vaan tuesta ja koulutuksesta. Kierteitä on myös muualla. Kun virka-aikana terveyskeskukseen ei pääse, tarjoutuu yhteispäivystys asioiden hoitopaikaksi. Päivystyksen ydinosaaminen on kuitenkin jossain muualla. Suurin osa kliinikoista tunnistanee erikoissairaanhoitoflipperin, johon potilasparka voi joutua, jos kukaan ei koordinoi kokonaisuutta. Kalliiksi myös tulee, kun sairaudet jäävät hoitamatta ja hoitovelka kasvaa korkoa. Pahimmilleen tämä johtaa pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Hoidonjatkuvuuden takaava yleislääkäri on kultaakin kalliimpi.

Perusterveydenhuollon ongelmista on puhuttu jo pitkään. Lääkkeeksi näyttää aina nousevan peruskoulutuksen sisäänottomäärien nosto ja uuden sote-uudistuksen valmistelun aloittaminen. Olisiko aika kokeilla toista lääkettä?

Kirjoittaja on pohjoissuomalainen synnytyksiin ja naistentauteihin erikoistuva lääkäri, tutkija ja sähköisten terveydenhuollon palvelujen yliopisto-opettaja.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030