1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mitä tämän jälkeen?
Kommentti

Mitä tämän jälkeen?

Pandemia todennäköisesti murtaa nykyisen elämäntapamme.

Mitä tämän jälkeen? Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Epidemian suhteen tilanne on rauhallinen suurimmassa osassa Suomea. Vaikuttaa siltä, että rajut toimenpiteet ovat toimineet ja käyrän madaltamisessa on onnistuttu. Siitä huolimatta pandemia todennäköisesti murtaa nykyisen elämäntapamme.

Neljännes maapallon lähes 8 miljardista ihmisestä on tällä hetkellä sidottuina koteihinsa. Kriisi on johtanut siihen, että useimmissa maissa valtioiden rajat, lentokentät, kaupungit, ravintolat, yritykset ja koulut on suljettu. Maailma on seisahtanut, joten tuntuu hyvältä hetkeltä pohtia, mitä tämän jälkeen. Harrastaa keittiöepidemiologian jälkeen hieman keittiöfuturologiaa.

Kriisit ovat usein olleet historian käännekohtia. Suunnan muuttaminen on helpointa, kun pysähtyy ensin.

Valtavan suuri määrä työntekijöitä on määrätty etätöihin. Sama on tapahtunut niin kouluissa, yliopistoissa kuin terveydenhuollossakin. Digiloikka on siis väistämätöntä. Uskallan jopa veikata, että paluuta menneeseen ei tässä asiassa enää ole.

Digitaaliset työvälineet ovat nyt tulleet tutuiksi. Ne ovat myös parantuneet epidemian aikana: laitteisiin ja tietojärjestelmiin on investoitu valtavia määriä. Mielenkiintoista on nähdä, mitä ne tulevat olemaan vuoden parin päästä – kenties virtuaalinen tai lisätty todellisuus luo mahdollisuuden vielä aidompaan kontaktiin?

Joka tapauksessa etäpalavari on jo tällä hetkellä normi. Webinaarit ja etävastaanotot ovat arkipäiväistyneet. Kuka suostuu jatkossa parin tunnin kokouksen vuoksi matkustamaan tunti- tai päiväkausia? Isoja konferenssejakin on siirretty verkkoon. Miksi istua massaluennolla täyteen ahdetussa salissa huonolla penkillä, kun luentoa voi seurata omasta lempinojatuolista?

Niin työntekijät kuin työnantajatkin ovat huomanneet, että etätyöskentely voi olla erittäin tehokasta. Muuttaako tämä kriisi kenties urbanisaation suuntaa?

Asioiden arvon huomaa vasta, kun ne ovat poissa. Uskon, että henkilökohtaisen kontaktin ja kosketuksen arvostus kasvaa tämän kriisin seurauksena. Kun kohdataan, niin kohdataan kunnolla.

Sanoilla on merkitystä. Mielenkiintoinen evoluutio tapahtui ohjeistuksissakin, kun "social distancing" korvattiin sanoilla "physical distancing". Vaikuttaa, että fyysinen etäisyys on lopulta saattamassa meidät lähemmäs toisiamme?

Aivan uudenlaisia yhteydenpitotapoja onkin ilmaantunut. Talkootyönä ihmiset ovat palvelleet toisiaan. Ihmisen kaipuu toisen luo on kasvanut. Muuttaako tämä kriisi kenties individualismin suuntaa?

Samaan aikaan kun kansainvälinen solidaarisuus on osin kärsinyt, on kansallinen solidaarisuus kasvanut. Yhteiskunta ja hyvinvointivaltio näyttäytyvät nyt uudenlaisessa arvossa. Opetusalan arvostus on kasvanut, kun vastuu oman lapsen oppimisesta on kasvanut. Terveydenhuollon ammattilaisten arvostus on kasvanut, kun mahdollinen oma avuntarve on konkreettisempana edessä.

Aiemmat päätökset toimintojen keskittämisestä näyttävät nyt hintansa. Panostukset terveydenhuoltoon ja tutkimustoimintaan näyttäytyvät nyt uudessa valossa. Muuttaako tämä kriisi perusterveydenhuollon ja tutkimuksen resursoinnin alamäen?

Lue myös

Epidemian aiheuttaman kriisin keskeinen puoli on talous. Tuleeko vuosisadan lama? Toistuvatko 1990-luvun laman negatiiviset vaikutukset? Vaikutukset varmaankin riippuvat siitä, miten pitkään epidemia vielä jatkuu ja tuleeko toinen aalto. Ekonomistien kanta vaikuttaisi haastattelujen perusteella olevan yhtenäinen jatkosta. Valtiot ja kansainväliset yhteisöt ovat ottaneet tavoitteeksi elvyttää. Tällä hetkellä keskeisimmät rakenteet ovat vielä ehjät. Voi olla, että osalla talouksista on säästynyt paljon varoja – mihin ne suuntautuvat? Muuttuvatko talouden painopisteet? Miten arvotamme taloudellisen kasvun? Miten ihmisyyden ja inhimillisyyden? Miten ympäristön – vaikuttaako kirkkaat vedet ja poistuneet pakokaasut ajatteluumme? Muuttaako tämä kriisi kenties globalisaation suuntaa?

Kriisit ovat usein olleet historian käännekohtia. Suunnan muuttaminen on helpointa, kun pysähtyy ensin. Ehkä nyt olisi hyvä mahdollisuus miettiä mihin suuntaan tästä lähdetään.

Kirjoittaja on pohjoissuomalainen synnytyksiin ja naistentauteihin erikoistuva lääkäri, tutkija ja sähköisten terveydenhuollon palvelujen yliopisto-opettaja.

Kirjoittajat
Timo Tuovinen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-ministerityöryhmä teki linjaukset

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johtama sote-ministerityöryhmä esitteli sote-uudistusmallin.

Pääkirjoitus
Isot muutokset vaativat rohkeutta

Ratkaisu neuvottelutuloksen hyväksymisestä oli vaikea, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Laura Lindholm.

Tiedepääkirjoitus
Vaikuttavuusnäyttö potilastyössä ja johtamisessa

Järjestelmälliset katsaukset ovat välttämättömiä mahdollisimman luotettavalle vaikuttavuusnäytölle, kirjoittaa Antti Malmivaara.

Ajassa
Lääkäri viettää koronakesän lomansa pätkissä

Lopullisesti lomien kohtalo ratkeaa, kun nähdään miten epidemia etenee.

Tieteessä
Outoja vaiheita klorokiinitutkimuksissa

Tutkimukset keskeyttänyttä raporttia on kritisoitu jyrkästi ja Lancet on vetänyt sen pois.

Liitossa
Minä toivon

Meidän tulee ymmärtää hyvinvointimme peruspilarien merkitys, kirjoittaa Juho Kivistö.