1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Näille jättäisin jäähyväiset
Kommentti

Näille jättäisin jäähyväiset

Toivon puhuvani enemmistön puolesta, kun toivotan hyvästit mahdottomuuden kulttuurille, kirjoittaa Petja Orre.

Näille jättäisin jäähyväiset Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Jäähyväisten jättäminen on useimmiten tuskallista. On kuitenkin asioita, joille olisin itse valmis toivottamaan hellät jäähyväiseni ja antamaan niiden sitten vajota unholaan. Viimeisessä kommenttikirjoituksessani listaan asioita, joille olisi aika sanoa hyvästit.

Ensimmäiset jäähyväiseni menevät aiheista selkeimmälle. Olisin viimein valmis sulkemaan puoskarilain valmistelun kirjan ja näkemään, kuinka lakiluonnos lipuu viimein eduskunnan käsittelyyn viimeiselle matkalleen päätyen osaksi voimassaolevaa lainsäädäntöä. Lakiluonnos lienee valmis, mutta poliittisen vatuloinnin tai yleisen haluttomuuden takia se ei ole edennyt. Tässä odotusaikana käärmeöljykauppiaiden ja hopeaveden lotraajien kourat rohmuavat alttiissa tilassa olevien epätoivoisten ihmisten rahat ja pahimmillaan myös terveyden. Pelkäänpä, että laki etenee vasta, kun tapahtuu riittävän iso vahinko.

Laeista puheen ollen: viimeisen suudelman saattanee saada sote-uudistuksen valmistelu. Sarjan neljännessä tai viidennessä osassa nyt etenevä teos on tullut vaiheeseen, jossa alkuperäinen päähenkilö – potilas – on jäänyt jonnekin ideologisten, alueellisten ja hallinnollisten painoarvojen jalkoihin. Paikoin sotesaagan päättymistä on odotettu henkeä ja investointeja pidätellen, ja samalla on hukattu vuosia käsien päällä istumiseen kehitystoimien sijasta. Oma näkemykseni työnjaosta on selvä: poliitikkojen kannattaisi määritellä se, minkälainen terveydenhuolto kansalaisille luvataan ja mitä se saa maksaa. Toteutukseen ei kannattaisi paljon puuttua, eikä varsinkaan mikromanageroida yksityiskohtia.

Suomalainen terveydenhuolto on nimittäin kuin koon 45 saapas. Se on useimmille liian iso ja osalle liian pieni, ja sopiva se on vain harvoille. Vaikka potilaat ja heidän tarpeensa eivät suinkaan ole samanlaisia, pyrimme tarjoamaan kaikille palvelut samassa muodossa: yhtä kauan kestäviä vastaanottoaikoja ja samoja tapoja asiointiin. Yksilöllisyydessä ei ole kyse siitä, että jokaiselle räätälöidään uniikki asiointi- tai hoitopolku, vaan siitä, että tarjolla on valmiita konsepteja eri tarpeisiin – aivan kuten meillä on erikokoisia ruokamarketteja ostosten tekemiseksi pika-asioinnista perheillalliseen.

Lue myös

Muutoksen suunta ja nopeus syntyvät aidosta tarpeesta, eivät hallintohimmeleiden vaatimuksista. Jos jotain hyvää koronasta voi sanoa, niin ainakin se on osoittanut kykymme kehittää ja uudistaa terveydenhuollon toimintaa. Moni mahdottomalta tuntunut muutos on tapahtunut tuosta vain, kun vaihtoehtoja ei ole ollut. Kuinka moni olisi vuosi sitten uskonut, että tiettyjen erikoissairaanhoidon poliklinikoiden vastaanotoista 80 % voidaan hoitaa etäkontaktin avulla? Tai että kansalaiset voivat saada oirekyselybotin tuloksen perusteella suoraan mahdollisuuden varata aika laboratorioon? Toivon puhuvani enemmistön puolesta, kun toivotan hyvästit mahdottomuuden kulttuurille.

Reilut kolmekymmentä kommenttikirjoitustani ovat pitäneet sisällään aimo määrän ennustuksia tulevaisuuden terveydenhuollosta. Joko vika on ennustajassa tai tarkastelujakson lyhyydessä, mutta suurin osa parempaa työelämää tai joustavampaa järjestelmää koskevista arvuutteluistani ei ole osunut kohdalleen. Perusterveydenhuollon kehittäminen on sen sijaan noussut uudelleen otsikoihin. Toivottavasti se pysyykin siellä, kunnes tavoitteet tietojohdetusta, ihmiskeskeisestä ja vaikuttavuuteen pohjautuvasta terveyskeskuksesta on saavutettu.

Nyt on aika sanoa jäähyväiseni ja kiitokseni teille, jotka olette jaksaneet lukea kirjoituksiani ja kommentoida. Jatkan työtäni terveydenhuollon tulevaisuuden ja uusien ajatusten puolesta, ja hyvästelen vanhaan takertumisen eetoksen. Todennäköisesti kaikki ei ollut ennen niin hyvin, etteikö tulevaisuudessa kaikki olisi paremmin.

Kirjoittaja on Terveystalon julkisten palveluiden ylilääkäri

Kirjoittajat
Petja Orre

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronan leviämistä ilmateitse aletaan selvittää

Koronavirus voi tarttua ilmalevitteisesti, mutta sen merkitys taudin leviämisessä väestössä on epäselvä.

Ajassa
Kun pandemia on päällä, tutkimuksesta kannattaa karsia rönsyt

Kari Tikkisen mielestä kansallinen pandemiatutkimusryhmä voisi auttaa tulevaisuuden pandemioihin ­varautumisessa.

Ajassa
Koronavilkun kautta on tehty 314 tauti-ilmoitusta

Määrä on noin 38 prosenttia laboratoriossa vahvistetuista tartunnoista syyskuussa.

Tieteessä
Terveydenhuollon palveluihin tarvitaan uusia digitaalisia työkaluja

Terveyteen liittyvien hyötypelien tavoitteena on innostaa pelaajaa parantamaan hyvinvointiaan.

Tieteessä
Syväaivostimulaattorin ohjelmointi voi tehostaa epilepsian hoitoa

Väitöstutkija löysi myös viitteitä psykiatristen haittavaikutusten paranemisesta ohjelmointiasetusten muuttamisen jälkeen.