1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Onko pitkäaikainen kipu oire vai sairaus?
Kommentti

Onko pitkäaikainen kipu oire vai sairaus?

ICD-tautiluokitusjärjestelmän tuore päivitys tarjoaa nyt diagnostiset koodit niin pitkäaikaiselle kivulle kuin taudeille, joissa kipu on keskeinen oire.

Onko pitkäaikainen kipu oire vai sairaus? Kuva 1 / 1

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi uuden tautiluokitusjärjestelmän ICD-11:n vuosi sitten ja esitteli sen virallisesti maailmankokouksessaan 25.5.2019. Tätä ennen kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen (IASP) työryhmä oli urakoinut kuusi vuotta saadakseen kivun selkeämmin esille luokitusjärjestelmässä.

Työ tuotti hedelmää ja lopputuloksella on merkitystä paitsi epidemiologisen tutkimuksen, myös resurssien jaon osalta.

Uusi viitekehys luo myös pohjan primaarin kroonisen kiputilan hoidolle, jonka tulisi olla moniammatillista.

Nyt käytössä olevassa ICD-10:ssä monet kiputilat luotellaan epämääräisesti "krooniseksi kipuoireyhtymäksi". Lisäksi monet kivuliaat sairaudet voidaan luokitella vain perustaudin, esimerkiksi nivelrikon, perusteella. Nivelrikkoa sairastavalla potilaalla kipu kuitenkin vaikuttaa merkittävästi potilaan elämänlaatuun ja hoidon tarpeeseen.

ICD-11 tarjoaa nyt diagnostiset koodit niin pitkäaikaiselle kivulle kuin taudeille, joissa kipu on keskeinen oire.

Pitkäaikaiset kiputilat jaotellaan primaareihin ja sekundaarisiin. Primaari krooninen kipu määritellään yli kolme kuukautta kestäneeksi kivuksi, johon liittyy merkittävää emotionaalista rasittuneisuutta (ahdistus, viha, turhautuneisuus, mielialan lasku) ja/tai toimintakyvyn laskua (esim. päivittäisissä toiminnoissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa) eikä kipua selitä mikään muu sairaustila. Primaari krooninen kiputila ymmärretään bio-psyko-sosiaalisessa viitekehyksessä, jolloin taustalla vaikuttavat niin biologiset, psykologiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Tämä viitekehys luo myös pohjan primaarin kroonisen kiputilan hoidolle, jonka tulisi olla moniammatillista.

Keskeisiin primaareihin kroonisiin kiputiloihin luokitellaan esimerkiksi laaja-alaiset kiputilat (fibromyalgia), monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (CRPS), krooninen migreeni, kolmoishermon alueen autonomiset päänsäryt, krooninen temporomandibulaarinen oireyhtymä ja suupolteoireyhtymä sekä krooniset primaarit viskeraaliset ja muskuloskeletaaliset (esimerkiksi alaselkäkipu) kivut.

Lue myös

Krooninen kiputila luokitellaan sekundaariseksi, jos sen taustalla on ainakin alkuvaiheessa ollut selkeä sairaus (esimerkiksi reuma tai nivelrikko). Näiden kiputilojen hoidossa taustalla olevan perussairauden hoito on keskeistä, koska parhaassa tapauksessa potilas saadaan kivuttomaksi. Osassa sekundaarisia kiputiloja kipu jatkuu perussairauden asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Myös sekundaaristen kiputilojen taustalla vaikuttavat samat bio-psyko-sosiaaliset tekijät kuin primaareissa kiputiloissa.

Perimän, elämän stressien (esimerkiksi infektiot, muut sairaudet, lapsuuden traumaattiset tapahtumat) ja keskushermoston muovautuvuuden yhteisvaikutuksena syntyvien sairauksien tutkimien edellyttää yhä laaja-alaisemman tutkijajoukon yhteistyötä.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.