1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Päivystävä dosentti pohtii ketamiinihoitoa
Kommentti

Päivystävä dosentti pohtii ketamiinihoitoa

Omalääkäri pohtii ja päivystävä dosentti kommentoi, miksei yliopistosairaaloiden kipuklinikoilta saa näin oivia infuusioita.

Potilaallani on krooninen kiputila, joka ei ole lievittynyt Käypä hoito -suosituksilla. Lähettäisinkö potilaani kannabishoitoon? Kolme kaiken maailman dosenttia taisi tosin kyseenalaistaa sen viime viikolla ilmestyneessä Lääkärilehden artikkelissa. Olisikohan ketamiinihoito tehokas vaihtoehto?

Luen ketamiiniklinikan mainoksesta, että “viime vuosina on tehty runsaasti tutkimusta pieniannoksisen ketamiinin hyödyllisyydestä kroonisten kiputilojen hoidossa. Hoito on tuottanut hyviä tuloksia tietyillä potilasryhmillä yli 70%:lla potilaista. Hoitomuoto on hyvin tehokas neuropaattiseen kipuun, ja fibromyalgiaan sitä on käytetty ja tutkittu hyvin runsaasti. Ketamiinihoitoa on käytetty menestyksekkäästi myös borrelioosin aiheuttamien monimuotoisten kroonisten oireiden hoitoon ja se on ollut hyvin tehokas kivunlievittäjä kroonisen selkäkivun hoidossa."

Vaikuttaa lupaavalta, mutta mikähän on tämän ketamiinihoidon vaikutusmekanismi? Mainoksen mukaan “hoito voi muokata pysyvästi hermoreseptoreita. Mitä useampia infuusiopäiviä annetaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kivunhoidosta tulee pidempikestoinen ja se tuottaa pitkäaikaista vaikutusta parantaen elämänlaatua."

Kuulostaa hienolta, mutta pystyyköhän potilaani kustantamaan hoidon? “Neljän vuorokauden hoidon hinta on 3510 €. Kahden vuorokauden tehosteet saa 1170 €:lla. Hoitomaksu sisältää kaiken hoitoon tarvittavan sekä pientä syötävää ja juotavaa. KELA korvaa osan erikoislääkärin vastaanottopalkkiosta sekä ketamiinihoidon valvonnasta. Lakisääteiset vakuutukset voivat korvata myös ketamiinihoidon kroonisten kiputilojen hoitoon."

Miksei yliopistosairaaloiden kipuklinikoilta saa näin oivia infuusioita? Päivystävä dosentti toteaa, että yliopistosairaalat eivät pysty antamaan uusia hoitoja, jos niistä ei ole näyttöä eivätkä ne voi tuottaa näyttöä, koska ei ole tutkimusrahaa. Terveydenhuollon kehitys näyttää päätyneen pattitilanteeseen. Pitäisikö siis muuttaa strategiaa ja vapauttaa ketamiini- ja kannabishoitojen myynti alkoholin tapaan ja unohtaa ikävien päivystävien dosenttien narinat ja panna business pyörimään?

Lue myös

Päivystävän dosentin mielestä yksityisten klinikoiden ketamiinihoitoihin liittyy vakavia ongelmia. Ketamiini on huume, jolla on runsaasti erilaisia farmakologisia vaikutusmekanismeja. Anestesian ja analgesian lisäksi ketamiinilla on tuotettu kokeellista skitsofreniaa ja sitä käytetään masennuksen hoidossa. Ketamiini voi aiheuttaa hallusinaatioita, ahdistuneisuutta, desorientaatiota ja muistihäiriöitä. Pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa maksan toimintahäiriöitä ja hemorragista kystiittiä. Kipupotilailla on usein mielialaongelmia, joten ketamiinihoitoon saattaa ajautua potilaita, joille hoito on vasta-aiheinen. "Hermoreseptoreiden pysyvä muokkaus" voi johtaa riippuvuuteen ja tyhjentää lopulta potilaan kukkaron, jolloin potilas joutuu hakeutumaan julkiseen terveydenhuoltoon, jossa sitten hoidetaan kroonisen kivun lisäksi ketamiinihoidosta vieroittautuminen.

Toisin kuin ketamiiniklinikan mainoksessa väitetään, on ketamiinin tehosta kroonisen kivun hoidossa vain niukkaa näyttöä. Ketamiini saattaa lievittää CRPS:ään liittyvää kipua, jolloin 4–14 vuorokauden hoidolla voidaan saavuttaa kuukauden kestävä kivun lievittyminen. Ketamiini-infuusiot ovat kokeellista hoitoa, johon liittyy merkittäviä riskejä. Hoitoon sopivien potilaiden valinta ja hoidon toteuttaminen osana monialaista ja -ammatillista kipupotilaan kuntoutusta kuuluvat tutkimusta tekeville yliopistosairaaloiden kipuklinikoille. Profession arvo säilyy vain, jos taloudelliset tavoitteet eivät ohita eettisiä arvoja.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lasten pääsyssä psykiatriseen hoitoon sijaishuollossa on puutteita

Vuoropuhelua lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon välillä tulisi kehittää, kertoo Valvira.

Ajassa
Ammatti vaikuttaa munuaissyövän riskiin

Lääkäreillä 19 prosenttia suurempi riski sairastua kuin väestössä keskimäärin.

Ajassa
Uusi soten kehittämisohjelma panostaa perustasoon

Perusterveydenhuolto on jäänyt sivuun, kun resursseja on suunnattu erikoissairaanhoitoon, totesi ministeri Krista Kiuru.

Ajassa
Naudoilta löytyi moniresistenttiä salmonellabakteeria

Eläintautien tilanne on Suomessa pääosin hyvä.

Tieteessä
Ulkomaalaistaustaiset kärsivät muita useammin D-vitamiinin puutoksesta

Ruokatottumuksissa ja D-vitamiinin puutoksessa näkyivät ryhmien väliset erot.

Tieteessä
Ihokeliakian diagnoosi viivästyy useammin naisilla

Väitöstutkija selvitti myös, voiko ihokeliakiasta parantua.