1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Päivystävä dosentti pohtii ketamiinihoitoa
Kommentti

Päivystävä dosentti pohtii ketamiinihoitoa

Omalääkäri pohtii ja päivystävä dosentti kommentoi, miksei yliopistosairaaloiden kipuklinikoilta saa näin oivia infuusioita.

Potilaallani on krooninen kiputila, joka ei ole lievittynyt Käypä hoito -suosituksilla. Lähettäisinkö potilaani kannabishoitoon? Kolme kaiken maailman dosenttia taisi tosin kyseenalaistaa sen viime viikolla ilmestyneessä Lääkärilehden artikkelissa. Olisikohan ketamiinihoito tehokas vaihtoehto?

Luen ketamiiniklinikan mainoksesta, että “viime vuosina on tehty runsaasti tutkimusta pieniannoksisen ketamiinin hyödyllisyydestä kroonisten kiputilojen hoidossa. Hoito on tuottanut hyviä tuloksia tietyillä potilasryhmillä yli 70%:lla potilaista. Hoitomuoto on hyvin tehokas neuropaattiseen kipuun, ja fibromyalgiaan sitä on käytetty ja tutkittu hyvin runsaasti. Ketamiinihoitoa on käytetty menestyksekkäästi myös borrelioosin aiheuttamien monimuotoisten kroonisten oireiden hoitoon ja se on ollut hyvin tehokas kivunlievittäjä kroonisen selkäkivun hoidossa."

Vaikuttaa lupaavalta, mutta mikähän on tämän ketamiinihoidon vaikutusmekanismi? Mainoksen mukaan “hoito voi muokata pysyvästi hermoreseptoreita. Mitä useampia infuusiopäiviä annetaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kivunhoidosta tulee pidempikestoinen ja se tuottaa pitkäaikaista vaikutusta parantaen elämänlaatua."

Kuulostaa hienolta, mutta pystyyköhän potilaani kustantamaan hoidon? “Neljän vuorokauden hoidon hinta on 3510 €. Kahden vuorokauden tehosteet saa 1170 €:lla. Hoitomaksu sisältää kaiken hoitoon tarvittavan sekä pientä syötävää ja juotavaa. KELA korvaa osan erikoislääkärin vastaanottopalkkiosta sekä ketamiinihoidon valvonnasta. Lakisääteiset vakuutukset voivat korvata myös ketamiinihoidon kroonisten kiputilojen hoitoon."

Miksei yliopistosairaaloiden kipuklinikoilta saa näin oivia infuusioita? Päivystävä dosentti toteaa, että yliopistosairaalat eivät pysty antamaan uusia hoitoja, jos niistä ei ole näyttöä eivätkä ne voi tuottaa näyttöä, koska ei ole tutkimusrahaa. Terveydenhuollon kehitys näyttää päätyneen pattitilanteeseen. Pitäisikö siis muuttaa strategiaa ja vapauttaa ketamiini- ja kannabishoitojen myynti alkoholin tapaan ja unohtaa ikävien päivystävien dosenttien narinat ja panna business pyörimään?

Lue myös

Päivystävän dosentin mielestä yksityisten klinikoiden ketamiinihoitoihin liittyy vakavia ongelmia. Ketamiini on huume, jolla on runsaasti erilaisia farmakologisia vaikutusmekanismeja. Anestesian ja analgesian lisäksi ketamiinilla on tuotettu kokeellista skitsofreniaa ja sitä käytetään masennuksen hoidossa. Ketamiini voi aiheuttaa hallusinaatioita, ahdistuneisuutta, desorientaatiota ja muistihäiriöitä. Pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa maksan toimintahäiriöitä ja hemorragista kystiittiä. Kipupotilailla on usein mielialaongelmia, joten ketamiinihoitoon saattaa ajautua potilaita, joille hoito on vasta-aiheinen. "Hermoreseptoreiden pysyvä muokkaus" voi johtaa riippuvuuteen ja tyhjentää lopulta potilaan kukkaron, jolloin potilas joutuu hakeutumaan julkiseen terveydenhuoltoon, jossa sitten hoidetaan kroonisen kivun lisäksi ketamiinihoidosta vieroittautuminen.

Toisin kuin ketamiiniklinikan mainoksessa väitetään, on ketamiinin tehosta kroonisen kivun hoidossa vain niukkaa näyttöä. Ketamiini saattaa lievittää CRPS:ään liittyvää kipua, jolloin 4–14 vuorokauden hoidolla voidaan saavuttaa kuukauden kestävä kivun lievittyminen. Ketamiini-infuusiot ovat kokeellista hoitoa, johon liittyy merkittäviä riskejä. Hoitoon sopivien potilaiden valinta ja hoidon toteuttaminen osana monialaista ja -ammatillista kipupotilaan kuntoutusta kuuluvat tutkimusta tekeville yliopistosairaaloiden kipuklinikoille. Profession arvo säilyy vain, jos taloudelliset tavoitteet eivät ohita eettisiä arvoja.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.