1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pakkanen puree
Kommentti

Pakkanen puree

Terveydenhuoltoalan yritysten siirtyminen sijoitusyhtiöille on kylmää kyytiä.

Pakkanen puree Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Venttiiliyhtiö Nelexin myyntiaikeita ruotsalaisille kommentoi hiljattain Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine toteamalla: "On surullista, jos oma sukupolveni on luomassa tytäryhtiötaloutta. Meidän pitäisi rakentaa Suomea niin, että seuraavallekin sukupolvelle jää hyviä yhtiöitä, mitä kehittää."

Varsin kalliita sanoja, ja niitä olisi toivonut takavuosina lausuttavan enemmän myös terveydenhuollon toimialueella. Asia koskee niin palvelujen tuottajia kuin yrityksiä, jotka valmistavat terveydenhuollon tekniikkaa. Oman lääkärinurani aikana on tapahtunut paljon.

Kuntien näkökulmasta se merkitsee palvelun järjestämisen hinnoittelun sanelupolitiikkaa tilanteessa, jossa valinnanvaraa ei käytännössä ole.

Olemme nähneet, kuinka lukuisia hyvin toimivia yksityisiä lääkärikeskuksia on myyty suurille terveystavarataloille, jotka kasvatettuaan ensin omaa kokokaan ovat myyneet osake-enemmistönsä kansainvälisille pääomasijoittajille. Olemme nähneet huipputasoista sairaalatekniikka valmistaneen suuren suomalaisen yrityksen omistuksen päätyneen Rapakon taakse. Olemme nähneet kotimaisten lääkeyritysten siirtyneen ulkomaiseen omistukseen.

Näissä myynneissä moni pieni yritys ja yrityksessä oleva kollegakin ovat tehneet muhkean tilin, joka kuitenkin kansakunnan tasolla on tarkoittanut samaa kuin se tunnettu pakkasella omiin housuihin pissiminen: hetken aikaan tuntuu lämpimältä, mutta ennen pitkää pakkanen alkaa purra.

Pakkasen pureminen tarkoittaa yksittäisen lääkärin näkökulmasta kylmempää kyytiä vaikkapa ammatinharjoittajalle. Kuntien näkökulmasta se merkitsee palvelun järjestämisen hinnoittelun sanelupolitiikkaa tilanteessa, jossa valinnanvaraa ei käytännössä ole. Ulkomainen sijoitusyhtiö on tässä leikissä se, jonka ei tarvitse housujaan kastella. Sitä liikuttaa lääkärin ja potilaiden hyvinvointi niin kauan, kun sillä on pörssikursseja nostava vaikutus.

Täysin oma lukunsa on terveydenhuollon tietojärjestelmät, joita reilun viiden miljoonan asukkaan maassa on käsittämätön määrä, vaikka yhdellä tai korkeintaan kahdella pärjättäisiin. Pahinta on kuitenkin se, että jopa hyväksi tai jopa parhaaksi useaan kertaan todettu kotimainen ei ole kelvannut valtakunnalliseen käyttöön.

Lue myös

Tietojärjestelmien hankinnoissa itsepintainen ajatus tuntuu olevan se, että ruoho todellakin on aidan tai rajan toisella puolella vihreämpää. Julkisen rahan suhteen tuo on tarkoittanut sitä, että Suomesta viedään valtion ja kuntien rahaa, meidän rahoja siis, autolasteittain ulkomaille ja tuo autokuljetus vain kiihtyy, koska tietojärjestelmän toimittaja onnistuu yleensä kytkemään hankkijan kultaiseen kahleeseen, josta on erittäin vaikea päästä irti. Sitä on turha edes mainitakaan millaisen henkilöstöresurssin tietojärjestelmän ostaneet sairaanhoitopiirit joutuvat irrottamaan toimittajan puolesta tehtävää "kehitystyöhön".

Onko terveydenhuoltoon liittyvästä yritystoiminnasta kadonnut jonnekin Molokin kitaan se ylpeys, jolla Suomen teollisuuden perusta rakennettiin viime vuosisadan alkupuolella? Missä ovat terveydenhuoltoalan patruunat, joiden johtoajatuksena oli pitää yritys kukoistavana, omana ja huolehtia myös sen työntekijöistä? Onko kansallinen etu globaalissa maailmassa jo sellainen kirosana, josta pitää vain päästä eroon mahdollisimman nopeasti? Vai onko kyseessä vain lyhytnäköinen ahneus?

Olisiko siis aiheellista ja olisiko mahdollista ottaa terveydenhuoltoala uudelleen omaan haltuun? Vaikeaa se varmasti on, mutta ei mahdotonta. Osin se riippuu myös meistä lääkäreistä ja meidän tekemistämme päätöksistä.

Kirjoittaja on anestesiaylilääkäri Mikkelin keskussairaalassa ja Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen.

Kirjoittajat
Heikki Laine

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Interferonivaste vaikuttaa koronatartunnan vaarallisuuteen

Tulos voi vaikuttaa toipilasplasman käyttöön koronapotilailla.

Ajassa
Terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittämistä tulee selkeyttää

Selvityksessä todetaan, että järjestelmän pohjana olevat arvot tulee määritellä kansallisesti.

Ajassa
Koronarajoitusten vaikutus lääketieteen koulutukseen minimoitava

Rajoitustoimet on varsinkin kliinisessä opetuksessa kohdistettava vain sairastuneisiin ja altistuneiksi todettuihin opiskelijoihin, toteavat Medisiinariliitto, NLY ja Lääkäriliitto kannanotossaan.

Kommentti
Immunologian palomiehet työssään

Laumasuojaa ei synny, mutta COVID-19-pandemian huippu lienee ohitettu. Miksi? pohtii Heikki Peltola.

Tieteessä
TEG arvioi leikkauspotilaiden laskimotukos- ja keuhkoveritulppariskin

TEG:lla voidaan myös havaita erityisen suuressa riskissä olevat potilaat, joilla hyytymistä ehkäisevän lääkityksen annoksen lisäämistä on syytä harkita.

Ajassa
Lääkäriliitto: Hallituksen esitys sote-uudistuksesta on askel oikeaan suuntaan

Lääkäriliitto pitää tärkeänä, että uudistusta viedään eteenpäin, vaikka se ei olekaan täydellinen.