Pakon pelko ja viestinnän vaikeus
Kasvomaskien hyödystä tarvitaan asiallista tiedottamista ja selkeää ohjeistusta niiden käytöstä. Poliittisten päättäjien tuesta olisi tässä suuri apu.
Yhdenmukainen viestintä on kriisiaikana tärkeätä. COVID-19 on tuonut esille viestinnän haasteellisuuden. Pääministeri siirsi viestinnän valtioneuvoston kansliaan, mikä hämmensi myös asiantuntijoita, jotka ihmettelivät mistä asioista heillä on oikeus viestittää ja mitkä asiat kuuluvat valtioneuvostolle. Pääministeri itse kompastui viestinnän vaikeuteen kertoessaan viime lauantaina THL:n katsoneen maskipakon vaikutuksen olevan tässä vaiheessa lähinnä kosmeettinen. Pääministeri tarkoitti ilmeisesti, että yleinen maskipakko tilanteessa, jossa VR ja useat julkisen liikenteen toimijat ovat jo ilmoittaneet maskipakosta, ei ilmeisesti toisi merkittävää lisäetua. Poliittiset päättäjät vastustavat maskipakkoa, mutta iso osa suomalaisista kannattaa sitä. Finnair on toteuttanut todellista pakkoa, VR taipui maskipakkoon matkustajien vaatimuksista ja lopulta muukin julkinen liikenne lähti mukaan. Tässä vaiheessa, kun maskeja käytti joidenkin tietojen mukaan 90 % matkustajista, kertoo pääministeri maskipakosta koituvan hyödyn olevan lähinnä kosmeettista. Media reagoi tähän ja maskia kaihtavat otsikoita lukemalla tietonsa saavat kansalaiset varmasti ymmärsivät viestin haluamallaan tavalla. Sanojen huolellinen valinta olisi ollut aiheellista.
STM:n kansliapäällikkö on kantanut huolta maskien aiheuttamista terveyshaitoista koko koronakriisin ajan. Hän nosti asian jälleen esille, ja jokaisen maskien käyttöön kehottavan tiedotteen lopussa mainitaan, että pakko ei koske henkilöitä, joilla on terveydellinen este käyttää kasvomaskia. Myös THL:n sivuilla varoitetaan erityisesti maskin käytöstä, jos se vaikeuttaa kohtuuttomasti hengitystä tai jos muut terveyteen liittyvät syyt estävät maskin käytön. Olen kollegoiden kanssa ihmetellyt mitä nämä terveysriskit ovat. Jotkut maskitta julkisissa kulkuvälineissä matkaavat kertovat syyksi sairastamansa astman. Yhdysvaltalainen CDC (Centers for Disease Control and Prevention) kertoo verkkosivuillaan, että terveys on äärimmäisen harvoin este kasvomaskin käytölle. Erityisesti astmaatikkojen tulisi käyttää maskeja itsensä suojaamiseen. Tutkimusten mukaan kasvomaskin käyttö ei heikennä happisaturaatiota astmaatikoillakaan. Iso osa astmaatikoista myös käyttää erilaisia hengityssuojaimia suojautuakseen hiukkasilta ja hajuilta. Jos potilaalla on erittäin vaikeahoitoinen astma tai muu keuhkosairaus, tulisi henkilön tarkkaan harkita onko julkisella kulkuvälineellä matkustaminen lainkaan turvallista. CDC:n sivuilla on erinomaiset ohjeet usealla kielellä kasvomaskien käytöstä osana COVID-19-infektioilta suojautumisesta. Kukaan ei ole tarjonnut kasvomaskia ainoana suojakeinona. Niitä tulee käyttää muiden toimenpiteiden kuten etäisyyden pitämisen ja käsien pesun ohella. Kasvomaskeja tullaan tarvitsemaan vielä pitkään, koska yhteiskuntaa ei voi sulkea moneksi kuukaudeksi. Sen vuoksi kasvomaskien hyödystä tarvitaan asiallista tiedottamista ja selkeää ohjeistusta niiden käytöstä. Poliittisten päättäjien tuesta olisi tässä suuri apu.
Suomalaiset ovat olleet aktiivisia etsiessään ratkaisuja koronapandemian hoidossa. Nenäsuihkeena annettava rokote on loistava keksintö ja sen tukemiseen pitäisi pienen valtion panna mahdollisimman paljon voimavaroja. Onneksi yliopistot ovat nyt lähteneet apuun. Koronakoirat on toinen mainio hanke. Esimerkiksi YIT on ottanut ne apulaisiksi työmailleen. Tulli koulutti 8 kuukautta koronakoiria ja ehdotti niiden käyttöä mm. lauttasatamissa, kun päättäjät eivät saaneet ratkaistua koronatesteihin liittyviä juridisia, poliittisia tai muita hallinnollisia ongelmia. STM:n mielestä käytettävissä ei ollut vielä riittävästi lääketieteellistä näyttöä koronakoirien haistelutulosten sensitiivisyydestä ja selektiivisyydestä. Näin ollen koronakoirien apu jätettiin pois uudistuneesta tartuntalaista. Koronakoirien kyky haistaa COVID-19 saattaa tutkimusten mukaan olla kuitenkin erittäin hyvä. Ne pystyvät haistamaan koronaviruksen mahdollisesti jo ennen kuin PCR-testi on positiivinen. Epäselvää on, minkälaisia järjestelmällisiä katsauksia STM olisi edellyttänyt koronakoirien sisällyttämiseksi päivitettyyn tartuntatautilakiin. STM:n huolena oli mahdollisuus, että koira ei haista koronaa ja Suomeen tuleva matkalainen tuudittautuu "negatiisen tuloksen" antamaan suojaan. Ehkä kuitenkin pitäisi olla enemmän huolissaan niistä koronapositiivista henkilöistä, jotka ylittävät rajan ilman vapaaehtoisia koronatestejä tai todistuksia negatiivista testeistä. Koronakoiria olisi voinut käyttää seulomaan koronapositiiviset matkalaiset varsinaisiin testeihin.
LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.
