1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Puhutaanpas elintavoista
Kommentti

Puhutaanpas elintavoista

Häpeä ei häivy ongelmaa piilottelemalla eikä ahdistus vähene vaikenemalla.

Puhutaanpas elintavoista Kuva 1 / 1

Menneellä viikolla julkaistiin kaksi juttua lääkäristä, potilaasta ja elintavoista. Mediuutiset kertoi kollega Tellervo Seppälän mielenkiintoisesta väitöskirjatyöstä, jossa mm. kartoitettiin itseään terveinä pitäneiden, mutta valtimotaudin riskitekijöitä omanneiden henkilöiden elämänlaatua. Lisäksi satunnaisotannalla valituilta kansalaisilta kysyttiin mielipiteitä siitä, että lääkäri kysyy heidän elintavoistaan. Tutkimuksen mukaan ihmiset ovat kyllästyneitä saarnaamiseen ja pelotteluun. Ylipaino ja tupakointi lisäsivät tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden haluttomuutta edes keskustella elämäntavoistaan perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Eräässä päivälehdessä nuori mies toisaalta valitti, että hän haluaisi lopettaa tupakoinnin, mutta kukaan ei ole ottanut lopettamista hänen kanssaan puheeksi tai tukenut häntä tässä pyrkimyksessä.

Sote-myllerrystäkään ei tarvittaisi, jos alkoholin, tupakan ja ylipainon aiheuttamia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ei olisi. Kolmikko on lähes kaikkien pitkäaikaisten sairauksien osatekijä ja suuri syy sosiaali- ja terveydenhuollon kasvaviin kuluihin. Elämäntapamuutoksista puhuminen on tärkeä osa lääkärin työtä, halusi potilas sitä tai ei. Häpeä ei häivy ongelmaa piilottelemalla eikä ahdistus vähene vaikenemalla. Psykologit ja psykiatrit käyttävät oivaa menetelmää kysymällä potilaalta itseltään, mitä hän kyseessä olevasta asiasta ajattelee.

Elämäntapamuutoksista puhuminen on tärkeä osa lääkärin työtä, halusi potilas sitä tai ei.

Lue myös

Potilaan mielen, tavoitteiden, motivaation ja näiden esteiden ymmärtäminen on keskeinen osa lääkärin ammattitaitoa ja kokemusta. HUS:n johdolla kehitettävänTerveyskylän eri talot tarjoavat paljon kansalaisille ja potilaille kohdennettua tietoa ja edukaatiota. Viisaat ottavat opikseen, mutta muut jatkavat entiseen tapaan, ellei heille tarjota ongelman seurantaa, mittaamista, palautetta ja kannustamista. Verenpaineen ja elopainon lisäksi voidaan seurata syömistä, liikuntaa ja elämänlaatua. Mitattujen arvojen avulla potilaat saavat palautetta ja kehityskäyrän kulkua voi pohtia yhdessä lääkärin kanssa. Hyvä palaute kannustaa jatkamaan tervehdyttäviä pyrkimyksiä, mutta mitä tehdä, jos mikään ei muutu? Kipuklinikoilla apua saa ongelmallisissa tilanteissa psykologeilta, mutta hekin nostavat kätensä pystyyn, jos potilaalta ei löydy motivaatiota. Motivaatio onkin nykypäivän suuri mysteeri; mihin se perustuu ja mistä sitä voi ammentaa, jos sitä ei löydy?

Mitenkähän elintapoihin vaikuttaminen huomioidaan soten tarjoamassa valinnanvapausmallissa?

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.