1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Puhutaanpas elintavoista
Kommentti

Puhutaanpas elintavoista

Häpeä ei häivy ongelmaa piilottelemalla eikä ahdistus vähene vaikenemalla.

Puhutaanpas elintavoista Kuva 1 / 1

Menneellä viikolla julkaistiin kaksi juttua lääkäristä, potilaasta ja elintavoista. Mediuutiset kertoi kollega Tellervo Seppälän mielenkiintoisesta väitöskirjatyöstä, jossa mm. kartoitettiin itseään terveinä pitäneiden, mutta valtimotaudin riskitekijöitä omanneiden henkilöiden elämänlaatua. Lisäksi satunnaisotannalla valituilta kansalaisilta kysyttiin mielipiteitä siitä, että lääkäri kysyy heidän elintavoistaan. Tutkimuksen mukaan ihmiset ovat kyllästyneitä saarnaamiseen ja pelotteluun. Ylipaino ja tupakointi lisäsivät tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden haluttomuutta edes keskustella elämäntavoistaan perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Eräässä päivälehdessä nuori mies toisaalta valitti, että hän haluaisi lopettaa tupakoinnin, mutta kukaan ei ole ottanut lopettamista hänen kanssaan puheeksi tai tukenut häntä tässä pyrkimyksessä.

Sote-myllerrystäkään ei tarvittaisi, jos alkoholin, tupakan ja ylipainon aiheuttamia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ei olisi. Kolmikko on lähes kaikkien pitkäaikaisten sairauksien osatekijä ja suuri syy sosiaali- ja terveydenhuollon kasvaviin kuluihin. Elämäntapamuutoksista puhuminen on tärkeä osa lääkärin työtä, halusi potilas sitä tai ei. Häpeä ei häivy ongelmaa piilottelemalla eikä ahdistus vähene vaikenemalla. Psykologit ja psykiatrit käyttävät oivaa menetelmää kysymällä potilaalta itseltään, mitä hän kyseessä olevasta asiasta ajattelee.

Elämäntapamuutoksista puhuminen on tärkeä osa lääkärin työtä, halusi potilas sitä tai ei.

Lue myös

Potilaan mielen, tavoitteiden, motivaation ja näiden esteiden ymmärtäminen on keskeinen osa lääkärin ammattitaitoa ja kokemusta. HUS:n johdolla kehitettävänTerveyskylän eri talot tarjoavat paljon kansalaisille ja potilaille kohdennettua tietoa ja edukaatiota. Viisaat ottavat opikseen, mutta muut jatkavat entiseen tapaan, ellei heille tarjota ongelman seurantaa, mittaamista, palautetta ja kannustamista. Verenpaineen ja elopainon lisäksi voidaan seurata syömistä, liikuntaa ja elämänlaatua. Mitattujen arvojen avulla potilaat saavat palautetta ja kehityskäyrän kulkua voi pohtia yhdessä lääkärin kanssa. Hyvä palaute kannustaa jatkamaan tervehdyttäviä pyrkimyksiä, mutta mitä tehdä, jos mikään ei muutu? Kipuklinikoilla apua saa ongelmallisissa tilanteissa psykologeilta, mutta hekin nostavat kätensä pystyyn, jos potilaalta ei löydy motivaatiota. Motivaatio onkin nykypäivän suuri mysteeri; mihin se perustuu ja mistä sitä voi ammentaa, jos sitä ei löydy?

Mitenkähän elintapoihin vaikuttaminen huomioidaan soten tarjoamassa valinnanvapausmallissa?

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Viesti oikein - terveydenhuolto parantuu

Lääkärin hyvin esittämät, valitut kysymykset voivat voimauttaa potilasta, edistää hoitoa ja kuntoutumista, selviää väitöstutkimuksesta.

Kommentti
Näivettyä vai kehittyä?

Terveyskeskus kaipaa radikaalia uudelleenmäärittelyä, kirjoittaa Petja Orre.

Ajassa
STM:n budjetti kutistuu ensi vuonna miljoonilla

Ministeriön ehdotus ensi vuoden määrärahoiksi on 14,9 miljardia euroa.

Ajassa
Uudenmaan erillisratkaisu sai ilmaa alleen

Selvitysten pohjaksi noussee kuntien ehdottama viiden sote-alueen malli.

Ajassa
Lääkärintodistusten sähköinen välitys Kelaan toimii harvassa paikassa

Toiminto puuttuu vielä useista potilastietojärjestelmistä.

Ajassa
Influenssarokotteet myöhästyvät

Laajamittaisia joukkorokotuspäiviä ei kannata järjestää ennen marraskuun loppua, ohjeistaa THL.