Kommentti

Sirkutusta ja lomakkeita – tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Lomakkeista saatava tieto auttaa lääkäriä avaamaan keskustelun potilaan itsensä arvioimien ongelmien pohjalta.

Eija Kalso
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

En itse sirkuta enkä ole "kasvossa", mutta olen tullut vakuuttuneeksi näiden kanavien voimasta ihmisten käyttäytymisen muutoksissa. Myös televisio ja lehdet, niin paperiset kuin digitaalisetkin, pyrkivät vaikuttamaan osto-, syömä- ja muihin tapoihimme. Näitä kanavia voisi käyttää myös COVID-19-pandemian ehkäisyssä. Viestintä tulisi nyt suunnata sinne, missä sitä eniten tarvitaan ja niin selkeästi, että poliittiset päättäjätkin sen ymmärtävät. Joka päivä kaikilla kanavilla toistettavien viestien aineksia voisivat olla esimerkiksi:

Rokote suojaa koronaviruksen aiheuttamalta taudilta. Käytä maskia, pese kädet ja pidä turvaväliä – näin vähennät viruksen leviämistä ja tartuntoja. Rokote vähentää, mutta ei estä viruksen leviämistä. Ihmisten viruksentorjuntajärjestelmä (vastustuskyky) on rokotuksista huolimatta erilainen. Vaikket itse sairastuisi, voit silti sairastuttaa toisen. Välitä lähimmäisestäsi. Näillä toimilla terveydenhuoltomme pysyy toimintakykyisenä ja yhteiskunta toiminnassa. Anna terveydenhuollollemme joululahja – mene rokotukseen, käytä maskia, pese kädet, pidä etäisyyttä.

Näitä iskulauseita voisi jakaa pienissä erissä, yksi tietoisku kerrallaan, kaikilta kanavilta. Poliittisten päättäjien ja poliittisesti valittujen vaikuttajien tulisi esimerkillään vahvistaa kansalaisille suunnattua viestintää.

”Miltä sinusta tuntuu” on tärkeä kysymys, mutta ei riittävä.

Vietin itsenäisyyspäivää lukemalla 10 cm:n paksuista pinoa potilasasiakirjamerkintöjä. Yritin muodostaa käsitystä erään hoitomenetelmän vaikuttavuudesta hankalan kiputilan hoidossa. Vuosi toisensa jälkeen toistui sama lause: potilas kokee hyötyneensä hoidosta. Kuitenkin samoissa asiakirjoissa mainittiin, että potilaalla oli erittäin kovia kipuja, NRS tai VAS 9-10, potilas ei kivun vuoksi nukkunut ja toimintakyky laski. Kaikki tämä tieto täytyi etsiä yksittäisistä lauseista. Näkemykset potilaan mielialasta riippuivat arvioijasta. Joskus saman henkilön kirjoittamat lauseet olivat ristiriidassa tekstin alku- ja loppuosan kesken. Joukosta löytyi toki myös esimerkillisen selviä merkintöjä. Ehkä A-kirjaimella alkavan potilastietojärjestelmän avulla on tarkoitus saada ryhtiä raportointiin. Mutta siihen se lääkärin aika sitten meneekin, potilaan katsellessa vierestä, kun lääkäri taistelee tietokonepäätteiden edessä.

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan. Potilaan syvähaastattelu vie aikaa ja vaatii tietyn tiedon osalta myös luottamuksen rakentamista ennen herkkiin asioihin puuttumista. "Miltä sinusta tuntuu" on tärkeä kysymys, mutta ei riittävä. Lisäksi se on altis niin potilaan kuin lääkärinkin omien odotusten vaikutukselle. Potilaasta voidaan hankkia paljon arvokasta tietoa kyselylomakkeilla. Moniin, esimerkiksi mielialaan, liittyviin kysymyksiin on helpompi vastata täyttäessään kaikille rutiininomaisesti annettavaa lomaketta.

Pitkäaikaisesta kärsivän kipupotilaan, kuten myös varmasti monen muun pitkäaikaissairaan potilaan kohdalla tulisi säännöllisin väliajoin selvittää paitsi kyseisen sairauden osalta oleellisia muuttujia (verenpaine, verensokeri, jne), myös terveyteen liittyvää elämänlaatua ja perussairauden hoidonkin kannalta merkityksellisiä asioita kuten ahdistusta, masennusta, unta ja toimintakykyä. Kaikille näille on olemassa vahvistetut (validoidut) mittarit.

Lue myös

Nämä lomakkeet eivät ole pitkiä tai hankalia täyttää, mutta jos ne kaikki annetaan potilaalle yhdessä pinossa, saattaa täyttämisen haaste tuntua liian raskaalta. Potilaat voi opastaa täyttämään lomakkeet pienissä erissä, lomake päivässä, ennen vastaanotolle tuloa. Digipalvelut tarjoavat tässä hyviä mahdollisuuksia: yksi lomake kerrallaan tulee päivittäin potilaan kännykkään ja vastaukset analysoidaan valmiiksi ennen lääkärin vastaanottoa. Lomakkeista saatava tieto auttaa lääkäriä avaamaan keskustelun potilaan itsensä arvioimien ongelmien pohjalta. Näiden muuttujien seuraaminen antaa myös tarpeellista tietoa hoidon vaikuttavuudesta.

Potilaan itsensä antamaa tietoa voi myös käyttää potilaan motivoimisessa hoidon jatkamisesta tai lopettamisesta käytävässä keskustelussa. Jos terveydenhuollon tietojenkäsittely (A:lla alkava tai lääkäreiden ja insinöörien yhdessä rakentama hyväksi havaittu Esko) pystyy tekemään näistä mittareista hyvän koosteen aikajanalle, saa vaikuttavuusarvion tehtyä kuin anestesiologi leikkaussalissa: verenkierron, hengityksen, virtsantulon, lämmön, hermolihasliitoksen ja aivotoiminnan muutokset näkyvät jatkumona monitorin näytöllä.

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat

Eija Kalso

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030