Tärkeät kysymykset edellyttävät perusteltuja vastauksia
Toivon että sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite on edelleen lainsäädännön keskiössä, jolloin ei tarvitse kysyä ”miksi?”.
Lomalle lähtiessäni sähköpostini tiedotti sote-lakiehdotuksen olevan kommentoitavissa. Päädyin jättämään linkin avaamatta ja siirryin muiden lukemisten ääreen. Ensimmäisenä kesäkirjana luin Waltarin Sinuhen, kolmannen kerran. Eräs kesävieraista kysyi, miten lukukokemus oli muuttunut.
On vaikea muistaa, mikä Sinuhessa oli lukiossa tehnyt niin suuren vaikutuksen, että aloittaessani lääketieteen opinnot palkitsin itseni ostamalla sen. Luin nyt, 40 vuotta myöhemmin, tuon saman 1948 painetun, muistoilta tuoksuvan version. Silloin ja edelleen minuun vaikutti hienon tarinan ohella yksinkertainen viesti: lääketieteen kehittymisen ja oman oppimisen edellytyksistä tärkeintä on kysyä "miksi".
Erikoistuessani opin tekemään myös kaksi muuta tärkeää kysymystä: "mitä" ja "miten". Lääkärin työssä oleellista on toiminnan arviointi, oli kyseessä sitten esimerkiksi toimintakyvyn, kohtauksen tai tapaturman arvio. On tiedettävä mitä on tapahtunut ja miten. Toimintakykyä arvioitaessa toiminnan taso ja laatu auttavat kaventamaan miksi-kysymyksen vastausvaihtoehtoja ja ohjaavat jatkotutkimusten suunnittelua.
Kysymykset ovat oleellisia myös kuntoutuksessa, joka suuntaa eteenpäin. Kuntoutuminen edellyttää aina muutosta, harvoin vain kuntoutujassa itsessään, useimmiten kuntoutujan ja ympäristön vuorovaikutuksen edellytyksissä. Tärkeintä onkin, että kuntoutuja tunnistaa, mitä tavoiteltu muutos hänelle merkitsee. Kun tähän kysymykseen löytyy itselle merkityksellinen vastaus, löytyy yleensä myös kuntoutustoimenpiteisiin sitoutumisen edellyttämä motivaatio ja voidaan etsiä toimenpiteitä kysymyksiin "mitä tehdään" ja "miten".
Hoito- ja kuntoutustoimenpiteistä päätettäessä on arvioitava, mitä tutkimusnäyttöä näiden vaikuttavuudesta on, miten tutkimusnäyttö on hankittu ja mitkä ovat vaikuttavuuden edellytykset. Tämän jälkeen on helpompi perustella potilaalle, miksi joitakin hoitoja tai toimenpiteitä ei oteta käyttöön ja toisaalta, mikä on hoitojen ja toimenpiteiden vaikuttavuuden edellytys.
Nyt olen palannut lomalta ja avannut sotea ja maakuntauudistusta käsittelevien lakiuudistusten verkkosivut. Sivuja näyttäisi olevan vähintään yhtä paljon kuin Sinuhessa. Soten alkuperäisenä tavoitteena oli integroida kaksi toimintatavoiltaan ja tavoitteiltaan hyvin erilaista maailmaa. Toivottavasti tämä tavoite on edelleen lainsäädännön keskiössä, eli ei tarvitse kysyä "miksi". Toivon, että lukiessani löydän hyvin perusteltuja vastauksia kysymyksiin "mitä tehdään" ja "miten", sekä miten uuden toimintamallin vaikutuksia arvioidaan. Näiden vastausten pitää uskottavasti esittää ne keinot, joilla sote-uudistuksen tavoite voidaan saavuttaa. Sote ei ole vain tuotantoa ja kustannuksia, sen tehtävänä on parantaa väestön terveyttä ja yksilön hyvän elämän sekä yhteiskuntaan osallistumisen edellytyksiä.
Dosentti Ilona Autti-Rämö on Kelan johtava ylilääkäri ja pohtii palstalla toiminnan ja päätösten perusteita.
