1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Terveyskeskus pitää uudistaa nyt
Kommentti

Terveyskeskus pitää uudistaa nyt

Tarvitsemme kipeästi tutkimusta ja tietoa siitä, mitkä terveyskeskuksessa tehtävät toimet oikeasti tuottavat terveyttä.

Terveyskeskus pitää uudistaa nyt Kuva 1 / 1

Terveyskeskukseen tulleista yhteydenotoista suuri osa liittyy potilaan kokemaan terveyshuoleen. Voiko tämä flunssa ollakin jotain vakavampaa, onko tämä patti tässä ihan normaali tai voiko tämä kipu johtua jostain vaarallisesta syystä? Pelkkä oireiden hoitaminen on vain puoli hoitoa. Hoidon onnistumisen ratkaisee kokemus huolen lievittymisestä.

Terveyskeskuslääkärin tärkein taito on lievittää potilaan terveyshuolia. Oikean lääkkeen valintaa tärkeämpää on osata valita oikeat sanat. Lääkärin vastaanotto ei ole mikään tekninen suoritus, vaan suurta taitoa vaativa kahden ihmisen kohtaaminen.

Terveyskeskusinstituution reformille tuskin tarjoutuu nykyistä otollisempaa aikaa.

Perinteinen potilas-lääkärisuhte on varmistanut, että potilas on lääkärin auktoriteetin ja ammattitaidon armoilla. Nyt asenteiden muutos näkyy myös potilaiden antamissa palautteissa. Harvoin valitetaan lääkärin ammattitaidosta, mutta sitäkin useammin siitä, miten potilas koki tulleensa kuulluksi ja kohdelluksi.

Terveys syntyy arjen teoissa ja valinnoissa, joita ohjaavat niin verotus, kaupunkisuunnittelu kuin mainostajatkin. Potilas on lääkärin vastaanotolla vain prosentin murto-osan ajastaan, loppuajan hän tekee itsenäisesti päätöksiä siitä, käveleekö hän portaat vai ottaako hissin, käyttääkö turvavyötä tai juoko lasin viiniä vai pullon viinaa? Näillä valinnoilla on huomattavasti suurempi merkitys kuin yksittäisillä hoitopäätöksillä.

Ei ihme, että terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä merkittävien tulosten saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Näiden toteutuminen vaatii potilaalta omaa aktiivisuutta. Ratkaisu terveysongelmiin ei löydy yleensä lääkärin vastaanotolta. Usko siihen, että purkista, pilleristä tai piikistä saisi terveyttä on vahva, ja ammattikuntamme on ruokkinut tätä illuusiota koko lääkäriyden historian ajan.

Perusterveydenhuollon roolia ihmisten terveyden ja sairauden hoidossa olisi syytä pohtia kokonaan uudestaan. Meidän on hyväksyttävä, että nykyisillä resursseilla työ kohdistuu enemmän sairauksien hoitoon kuin niiden ehkäisyyn. Tarvitsemme kipeästi tutkimusta ja tietoa siitä, mitkä terveyskeskuksessa tehtävät toimet oikeasti tuottavat terveyttä. Ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa aina silloin, kun se on vaikuttavaa ja tehokasta. Sama koskee sairasvastaanottoa, joissa tehtyjen hoitopäätösten tulee perustua hoitosuosituksiin. Niukkoja resursseja ei kannata haaskata vaikuttamattomaan puuhasteluun.

Lue myös

Meidän on uudistettava koko perusterveydenhuolto seuraavien vuosien aikana. Meidän on erotettava vaikuttava vaikuttamattomasta. Meidän tulee kyseenalaistaa organisaatiorakenteet ja pohtia, millä tavalla toiminta tulee järjestää, jotta se palvelee potilasta parhaalla mahdollisella tavalla. Suuri haaste tulee olemaan työyhteisöjen asenteiden muokkaamisessa, sillä sekä uudenlainen potilas-lääkärisuhde että uudet työtavat kyseenalaistavat perinteisen organisaatiomallin ja lähinnä työntekijän tarpeista lähtevän toiminnan. Jotta oikein valituilla sanoilla voisimme edistää potilaan terveyttä, nopeuttaa hänen toipumistaan ja sitouttaa hänet valittuun hoitoon, meidän on luotava motivaatiota ja edistettävä luottamusta. Se onnistuu, jos potilas kokee, että hän on aidosti meille tärkein.

Terveyskeskusinstituution reformille tuskin tarjoutuu nykyistä otollisempaa aikaa. Sote-uudistus hakee uutta muotoa hallituksen vaihduttua, perusterveydenhuollon lisäresurssit nousivat vaaliteemaksi ja todennäköinen pääministeripuolue on monella suulla luvannut merkittäviä lisäresursseja perustason lääkäripalveluihin.

Tavoitteen pitää olla, että mahdollinen lisäraha tuottaa enemmän terveyshyötyä kuin aikaisemmin käytetyt eurot. Meidän on varmistettava, että rahat käytetään vaikuttaviin, kustannustehokkaisiin ja ennen kaikkea aidosti potilaslähtöisiin investointeihin. Olisi mieletöntä haaskata nuo rahat siihen, että teemme lisää sitä, mitä olemme tehneet vaihtelevalla menestyksellä vuosikymmenien ajan.

Petja Orre

Kirjoittaja on Keravan kaupungin johtava ylilääkäri.

Kirjoittajat
Petja Orre

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.