1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. THL:n outo selvitys
Kommentti

THL:n outo selvitys

Päätelmät muistisairauksista syntyivät huteralta pohjalta.

THL:n outo selvitys Kuva 1 / 1

Yleisradio uutisoi viime viikolla näyttävästi THL:n selvityksestä, jonka mukaan muistisairauksien ehkäisyssä ja tunnistamisessa on suuria eroja maakunnissa. Yli puolella oli kuulemma parantamisen varaa.

THL kertoi kysyneensä kunnilta, sisältyikö iäkkäiden neuvontaan, terveystarkastuksiin ja kotikäynteihin muistisairauden riskin tunnistamista. Vastaukset kertoivat, että osalta kunnista puuttui malli, jolla tunnistaa muistisairauksia järjestelmällisesti.

Vanhustenhuollon ylilääkäri Sanna Maula Paimio-Sauvosta kertoi olleensa ihmeissään. Hän ei edes tiennyt, mistä THL oli tietonsa Paimio-Sauvosta saanut.

THL vastasi kysyneensä vanhuspalvelujohtajilta, sosiaalipalvelujohtajilta, palvelualuepäälliköiltä, ikäihmisten palvelulinjapäälliköiltä ja muilta iäkkäiden palveluista vastaavilta.

Maula on nyt selvittänyt, mistä Paimio-Sauvon vastaukset olivat tulleet. Samalla on selvinnyt, millainen kysely oikein oli.

Vastaukset antoi sote-johtaja.

Kysely oli 26-sivuinen vanhuspalvelulain seurantakysely. THL teettää sen joka toinen vuosi. Jokaisella sivulla oli toistakymmentä kysymystä. Siis kymmenittäin ja kymmenittäin kysymyksiä. Kaksi koski muistisairauksia. Toinen niiden kohonneen riskin tunnistamista ja toinen varhaista puuttumista.

Tähän kokonaisuuteen Paimion tuore sote-johtaja oli ruksinsa laittanut. Vaihtoehtoja oli kolme: systemaattisesti, satunnaisesti ja ei lainkaan.

Jokainen kysymystutkimuksiin vastannut kiroaa niitä. Niitä riittää, ja raksia on iskettävä ripeään, jos aikoo työaikaansa muuhunkin käyttää. Ja koska kysely oli laaja, siihen ei välttämättä vastannut muistisairaat parhaiten tuntenut henkilö.

Varhaisen puuttumisen rasti meni siis Paimiossa mennä hieman väärään kohtaan. Väärä laitakin riitti. Johtopäätöksensä THL on typistänyt vastaukset kahteen vaihtoehtoon: joko systemaattisuutta oli tai ei.

Lue myös

Tältä pohjalta Yle uutisoi. Useassa kunnassa, Paimio-Sauvo mukaan lukien, ennaltaehkäisevää työtä ei tehty systemaattisesti. Juhlava tulos kahdesta kysymyksestä.

Surullista, sanoo Sanna Maula.

Helppo olla samaa mieltä. Tutkimuslaitoksen ja valtakunnallisen mediayhtiön olisi syytä osoittaa riittävää kriittisyyttä kyselyjä kohtaan. Vastaan niihin niin paljon, että luottamus niistä vedettyihin johtopäätöksiin on hyvin heikko. Lähes olematon.

THL:llä on menetelmissään itsetutkistelun paikka. Tai ainakin tulosten tulkinnoissa. Samoin Ylellä.

En tosin heitä ensimmäistä kiveä. Yhtä lailla ajattelemisen aihetta on Lääkärilehdessä. Meilläkin voi olla syytä parantaa huolellisuutta selvitysten taustojen tutkimisessa. Näyttöön perustuvasta lääketieteestä voi raportoida vain, jos tietää mistä näyttö on tullut. Siihen pyrimme.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.