1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Työt eivät jakaudu tasan
Kommentti

Työt eivät jakaudu tasan

Lääkäripulaa potevien erikoisalojen kollegoiden työ- ja päivystystaakka on murskaava.

Työt eivät jakaudu tasan Kuva 1 / 1

Päivystys- ja keskittämisasetuksen seuraukset muuttuvat elettäväksi todellisuudeksi jopa jo tämän vuoden aikana. Logiikaltaan nämä kaksi asetusta toimivat toisiaan vastaan. Asetelma on vähän sama kuin aikanaan Neuvosto-Venäjällä pakkokollektivisoinnin aikaan: Komissaarit vaativat kulakeilta suurempia satoja sen jälkeen kun olivat ensin takavarikoineet siemenviljan. Vastaavasti päivystävissä sairaaloissa pitää järjestää päivystys, mutta päivystystoiminnan henkilöstö ja osaamisresurssi ajetaan alas.

Keskussairaaloista laajan ja suppean päivystyksen sairaaloiden tilanne on hyvin samankaltainen. Resurssien epäsuhdan kohdalla tilanne voi olla jopa huonompi laajemman päivystyksen sairaaloissa, koska niissä päivystyksen velvoite on joidenkin erikoisalojen kohdalla jopa ylimitoitettu. Sellaista ei ole helppo täyttää samalla kun elektiivistä raskasta kirurgiaa viedään pois. Siemenviljaa ei ole, mutta satokiintiö on täytettävä.

Suppean päivystyksen keskussairaaloiden on yritettävä vakuuttaa epäluuloisille nuorille, että toiminta jatkuu.

Suppeamman päivystyksen sairaaloiden suurimpana akuuttina uhkana näen pulan osaavista lääkäreistä. Ongelma on ollut jo pitkään hankalampi konservatiivisella puolella, ja ilmeisesti tähän ei ole aikomustakaan reagoida valtakunnantasolla. Ainakaan yliopistosairaalat eivät ole reagoineet lisäämällä erikoistumismääriä niille aloille, joilla lääkäreistä on pulaa. Vaasan, Kymenlaakson, Keski-Pohjanmaan, Kajaanin, Etelä-Savon ja Kanta-Hämeen sairaaloiden on tässä tilanteessa yritettävä vakuuttaa epäluuloisille nuorille, että näissäkin paikoissa toiminta jatkuu. Tilanne on kuitenkin haastava, sillä kollegoiden korvien väliin on vaikea mennä ja negatiivisia mielikuvia viljellään jopa naapurisairaaloista käsin. Se siitä paljon puhutusta kollegiaalisuudesta.

Lue myös

Erityisesti toivoisi tukea ja empatiaa niiden lääkäripulaa potevien erikoisalojen lääkäreille, jotka vielä seisovat linjassa eivätkä peräänny. Näiden kollegoiden työ- ja päivystystaakka on murskaava. Samaan aikaan monissa suuremmissa sairaaloissa lääkäreitä on rivissä ylenmäärin ja monissa paikoissa kollegojen päät kirjaimellisesti kolisevat yhteen. Ainakin omalla erikoisalallani päivystyksistäkin käydään suorastaan pientä taistelua. Oman liittomme tulisikin havahtua tähän ja suunnata edunvalvontaa sinne, missä tarve on huutavin. Työkuorma pulaerikoisaloilla on jotain aivan omaa luokkaansa.

Lääkäriresurssia voisi jakaa tasaisemminkin. Kun nyt kerran keskittäminen on päivän epistola, voisi kysyä samalla, että tarvitaanko 5,5 miljoonan asukkaan maassa viittä yliopistosairaalaa, kun niitä ei 10 miljoonan asukkaan Ruotsissakaan ole kuin neljä. Lääkäreitähän koulutetaan tällä hetkellä Suomeen yhden tiedekunnallisen verran myös ulkomaissa yliopistoissa ja suurin osa koulutettavista on ilmoittanut palaavansa takaisin Suomeen. Tiedekuntia on siis oikeastaan kuusi. Resursseja voisi vaihteeksi jakaa ylhäältä alas eikä pelkästään alhaalta ylös. Lääkäreitähän meillä kyllä riittää.

Heikki Laine

Kirjoittaja on anestesiaylilääkäri Mikkelin keskussairaalassa.

Kirjoittajat
Heikki Laine

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.