1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen
Kommentti

Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen

On hyödytöntä lisätä lääkärien lukumäärää, jos samaan aikaan kunnilla olisi mahdollisuus vähentää sairaanhoitajia tai fysioterapeutteja.

Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen Kuva 1 / 1

Juhlapuheissa ehdotetaan terveyskeskuksiin tuhatta uutta lääkäriä. Jos heidät jaettaisiin tasaisesti asukasluvun mukaan, omaan terveyskeskukseemme tulisi kahdeksan lisää. Se olisi 20 prosentin lisäys. Jotta palvelut oikeasti paranisivat, tulisi lisätä myös muita ammattilaisia sekä kehittää työnjakoa ja sujuvuutta.

Neuvolan, kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö lasta kohti ei saa alittaa tiettyä minimiä. Vastaavaa normia ei ole vanhustenhoidossa eikä terveyskeskuslääkärien määrissä. Koska aina saa mitä tilaa, olisi hyödytöntä lisätä lääkärien lukumäärää, jos samaan aikaan kunnilla olisi mahdollisuus vähentää sairaanhoitajia tai fysioterapeutteja. Toimivassa terveyskeskuksessa on useita ammattiryhmiä, jotka tekevät yhdessä työtä potilaiden auttamiseksi.

Koska aina saa mitä tilaa, tilastojen kaunistamiseksi hoitajat on valjastettu puhelimeen ja hoidon tarpeen arviointiin.

Vaikka terveyskeskusta ei ole velvoitettu palkkaamaan tiettyä henkilöstömäärää, täytyy lain mukaan potilaan saada sinne yhteys välittömästi, hoidon tarpeen arvio kolmessa päivässä ja kiireetön hoito kolmessa kuukaudessa. Koska aina saa mitä tilaa, tilastojen kaunistamiseksi hoitajat on valjastettu puhelimeen ja hoidon tarpeen arviointiin. Lääkäreillä on kiireettömiä vastaanottoaikoja 2–3 kuukauden päässä, jottei vaan hoitotakuu ylittyisi. Saataisiinko niukankin henkilöstön terveyskeskuksessa aikaan enemmän terveyshyötyä, jos terveyskeskuksella olisi painonhallintaryhmiä ja depressiohoitajia eikä pelkkiä puhelimeen vastaajia? Olisiko lääkäriajalla enemmän terveysvaikutusta, jos sen saisi viikossa ja mihin tahansa asiaan?

Nykymallissa hoidon tarpeen arviota tekevä sairaanhoitaja on pantu paljon haltijaksi. Hän arvioi, saako potilas kotihoito-ohjeita, sairaanhoitajan tai lääkärin puhelinajan vai ohjataanko hänet suoraan fysioterapeutille tai psykologille. Häneltä odotetaan paikallisen hoitojärjestelmän tuntemista kolmatta sektoria myöten. Hänen tulisi tunnistaa kiireellistä hoitoa tarvitsevat ja rauhoittaa huolestuneet.

Vaikka lääkärit eivät yleensä ole suoraan etulinjassa, meidän ei kannata juuttua kahvipöydissä taivastelemaan turhia käyntejä tai päivittelemään, miten oikeasti sairaita oli käännytetty luukulta. Annetaan sen sijaan panoksemme hoidon tarpeen arvioon olemalla helposti konsultoitavissa ja osallistumalla hoitajien toimipaikkakoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Lue myös

Kun olin töissä pienellä terveysasemalla, saatoin istua silloin tällöin hoitajien kansliassa ja vastailla puhelimeen. Hoidin yllättävän monta potilasta yllättävän helpolla. Kun asiat menivät monimutkaisiksi, pyysin hoitajan puhelimeen.

Lääkäri hallitsee diagnostiikan ja lääketieteellisen hoidon suunnittelun, mutta terveyskeskuksen erilaiset asiakasryhmät tarvitsevat myös haavanhoitoa, liikuntaohjausta ja toimintakyvyn arviota, puhumattakaan lohduttamisesta ja kannustamisesta, jossa muut ammattiryhmät ovat useimmiten parempia.

Miten saisimme kehitettyä työnjakoamme siten, että jokainen ammattiryhmä pääsisi käyttämään ominta osaamistaan? Onko esimiehillä riittävä tuntemus kunkin ammattiryhmän taidoista, jotta toimintaa voidaan johtaa siten, että kaikki pääsevät käyttämään vahvuuksiaan?

Minna Mantila

Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Riihimäen seudun terveyskeskuksessa.

kuva: Janne Laaksonen

Kirjoittajat
Minna Mantila

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.