1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vastustamatonta vaalipuhetta
Kommentti

Vastustamatonta vaalipuhetta

Kunnallisvaaleissa ehdokkaana olevalle on lähes poliittinen itsemurha olla kannattamatta parannuksia kunnan terveydenhuoltoon.

Vastustamatonta vaalipuhetta Kuva 1 / 1 Kuva: Laura Vesa

Ylen suuri kuntavaalikeskustelu 11. toukokuuta oli mukavaa kuunneltavaa. Mukana olleista puoluejohtajista lähes jokainen kertoi puolueen tavoittelevan perusterveydenhuollon vahvistamista. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että seuraavan valtuustokauden aikana panostetaan perustason mielenterveyspalveluihin ja terapiatakuun toteutumiseen. Jos puolueet saisivat päättää (ja nehän saavat), terveyskeskusten palvelut laitetaan kuntoon ensi vaalikauden aikana.

Toki ihan aluksi keskustelussa väännettiin hetki siitä, pitääkö sotesta edes keskustella kuntavaalitentissä. Onhan hallituksen tavoitteena saada lähivuosina aikaan sote-uudistus, joka siirtäisi sosiaalitoimesta ja terveydenhuollosta päättämisen maakunnille. Ihan sama keskustelu käytiin viime kuntavaalien yhteydessä neljä vuotta sitten. Ilmeisesti viime kerrasta oppineena päätettiin, että varmuuden vuoksi sotesta kannattaa keskustella myös näissä kuntavaaleissa. Sote-uudistuksen kaatuminen kun on tähän asti ollut sääntö ilman poikkeuksia.

Samaan aikaan on selvää, että kunnilla ei ole mitään mahdollisuutta lunastaa ehdokkaiden vaalien alla tekemiä lupauksia.

On helppo ymmärtää, miksi perusterveydenhuolto on joka puolueen kärkiteema. Terveys ja terveyspalvelut ovat äänestäjille keskeinen kysymys äänestyspäätöstä tehdessä. Varsinkin pienissä kunnissa terveyskeskuksen ovenripaan kiinnittyy yllättävän paljon intohimoja ja paikallisidentiteettiä. Kunnallisvaaleissa ehdokkaana olevalle on lähes poliittinen itsemurha olla kannattamatta parannuksia kunnan terveydenhuoltoon.

Samaan aikaan on selvää, että kunnilla ei ole mitään mahdollisuutta lunastaa ehdokkaiden vaalien alla tekemiä lupauksia. Suomen kunnat eivät voi panostaa perusterveydenhuoltoon, sillä niillä ei ole euroakaan taloudellista liikkumavaraa.

Kuntaliiton mukaan vuonna 2019 kolme neljäsosaa Suomen kunnista teki negatiivisen tuloksen. Tulojen ja menojen epäsuhta on suuressa osaa Suomen kuntia paisunut niin suureksi, että nollatulokseen tavoittelu on työn ja tuskan takana. Se on vaatinut kunnilta viime vuosina kovia toimenpiteitä, kuten yt-neuvotteluita, ulkoistuksia ja toiminnan leikkaamista. Taloudellisesti hyvin menestyviin kuntiin lukeutuu lähinnä Helsinki.

Kuntapoliitikkojen pitäisi kyllä tuntea toiminnan realiteetit, mutta vaalien alla terveyskeskuksille on silti luvattu lisäpanostuksia kaudesta toiseen. Vaalipuheista huolimatta vuosina 2000–2017 perusterveydenhuollon osuus kaikista terveysmenoista pieneni kahdestakymmenestä prosentista kolmeentoista prosenttiin. Euromääräisesti terveyskeskuspalvelut toteutettiin vuonna 2017 lähes samalla rahamäärällä kuin reilu viisitoista vuotta aikaisemmin.

Lue myös

Perusterveydenhuoltoon panostamisesta vaikeaa tekee se, että resurssit uusiin panostuksiin pitäisi käytännössä ottaa muusta toiminnasta tai maksujen korotuksista. Säästökohteiden löytäminen on kuitenkin vaikeaa, jos kunta jo ennestäänkin toteuttaa lähinnä lakisääteisiä tehtäviä. Tulopuolen vahvistaminen veroja tai maksuja korottamalla on sekin osoittautunut monessa kunnassa poliittisesti vaikeaksi valinnaksi.

Usein kuulee esitettävän, että perusterveydenhuoltoon panostaminen voisi säästää resursseja erikoissairaanhoidosta. Se on varmasti teoriassa totta, mutta resurssien siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vaatisi käytännössä, että erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa järjestäisi sama organisaatio. Eikä niiden organisaatioiden päättäjiä valita vielä tänä keväänä.

Kirjoittaja on tamperelainen terveyskeskuslääkäri ja julkisen talousjohtamisen pääaineopiskelija.

Kirjoittajat
Joel Kontiainen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin

Palkinnot saivat muiden muassa valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti ja lääkäri Anni Saukkola.

Ajassa
Kouluterveyskysely: Yksinäisyyden tunne on yleistynyt

Iso osa lapsista ja nuorista on silti tyytyväisiä elämäänsä.

Ajassa
Vilpitöntä tiedettä

Plagiointi on tavallisempaa kuin ­tulosten sepittäminen ja tekaistut havainnot, sanoo Aleksi Tornio.

Tieteessä
Rintakehän sädehoito nuoruudessa ja rintasyöpäriskin arviointi

Lapsuuden tai nuoruuden aikana sädehoitoa rintakehän alueelle saaneista jopa joka kolmannelle kehittyy rintasyöpä 50 ikävuoteen mennessä.

Kolumni
Lääkäri, viestijä

Pandemia-ajan viestinnän jälkipyykkiä pestään varmasti pitkään, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Pääkirjoitus
Kenen haluat päättävän asioistasi?

On väliä, äänestätkö vai et, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.