Kommentti

Viestiä hallitukselle

Valtion tutkimusrahoitus (entinen EVO) yliopistosairaaloille on kliinisen tutkimuksen ja kliinisten tutkijoiden koulutuksen kannalta edelleen elintärkeä.

Eija Kalso
Kuvituskuva 1

Turun yliopiston uusi rehtori Jukka Kola painotti aamun uutisissa kansainvälisen tutkimusrahoituksen merkitystä. Kansainvälinen rahoitus on kovan kilpailun takana ja tämän ovat ymmärtäneet niin yliopistot kuin yliopistosairaaloista ainakin HUS. Näissä panostetaan kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista tiedottamiseen ja myös hakijoiden valmentamiseen.

Euroopan unionin tutkimusrahoitus on kohdennettu kansainvälisille konsortioille ja sen tarkoituksena on usean vuoden puiteohjelmien tuottaman tutkimustiedon avulla ratkaista mm. Euroopan keskeisiä terveysongelmia. Lisäksi näillä tutkimushankkeilla halutaan luoda uutta teknologiaa, lääkkeitä tai muita tuotteita, jotka lisäävät Euroopan kilpailukykyä. Osa tutkimuksista rahoitetaan yhteistyössä lääketeollisuuden kanssa. Ainoastaan Euroopan tiedeneuvoston (ERC) tutkimusrahoitus jaetaan pelkästään tieteellisten ansioiden perusteella. ERC-rahoitus on eurooppalaisen huippututkijan väitöskirjaa seuraava urapolku, jolle vain harvat ja valitut pääsevät.

Euroopan unionin tutkimusrahoitus on niin kilpailtua, että hakijoiden valmennuskurssit ovat tulleet lähes välttämättömiksi. Valmennuksiin hankitaan apua ulkomaisilta valmennuskonsulteilta ja hakemusten kirjoittamiseen perehtyneiltä toimistoilta. Kilpailukykyisen hakemuksen laatimiseen varataan useita viikkoja, jopa kuukausia.

Lääkäritutkijoiden määrän laskusta on aihetta olla syvästi huolissaan.

Voidakseen edes haaveilla EU:n tutkimusrahoituksesta, täytyy tutkijalla olla vahva näyttö tutkijan taidoistaan sekä hyvä kansainvälinen tutkijaverkosto. Tohtorikoulutus on kaiken perusta ja se täytyy saada kotimaassa. Lääkäritutkijoiden määrän laskusta on aihetta olla syvästi huolissaan.

Helsingin yliopisto ja HUS ovat yhdessä alkaneet panostaa nuorten tutkijoiden koulutukseen. Lääketieteellisellä tiedekunnalla on edelleen tutkijalääkärilinja sekä omia että yliopiston muiden tiedekuntien kanssa yhteisiä tohtorikouluja. Palkallisia tohtorikoulupaikkoja on vähän. Koska tohtorikoulutus osuu yleensä erikoistumisvaiheeseen, tarjoaa kliinisen tutkimuksen tohtoriohjelma palkallisia tohtorikoulutuspaikkoja, joissa voi tehdä täyspäiväistä tutkimusta 6 kuukautta vuodessa toisen puolen vuotta kohdistuessa erikoistumiskoulutukseen.

Lue myös

Palkallisia tohtorikoulutuspaikkoja on kuitenkin vain harvoille. Loput väitöskirjatutkijoista joutuvat hakemaan rahoitusta kotimaisilta säätiöiltä, jollei tutkimusryhmä pysty tarjoamaan palkallista tutkijan paikkaa. Kliinistä tutkimusta rahoittavia säätiöitä on maassamme vähän, ja apurahat eivät pääsääntöisesti riitä palkan ja sen lisäkustannusten kattamiseen. Hyvä uutinen tohtorikoulutettaville on Helsingin yliopiston suunnitelma muuttaa väitöskirjan viimeistelyapuraha palkalliseksi muutaman kuukauden työsuhteeksi.

Valtion tutkimusrahoitus (VTR, entinen EVO) yliopistosairaaloille on kliinisen tutkimuksen ja kliinisten tutkijoiden koulutuksen kannalta edelleen elintärkeää. Sen avulla pystytään tukemaan kliinisen tutkijan uraa sen alkuvaiheessa ja kasvattamaan tulevaisuuden EU-rahoituksen hakijoita.

Toivottavasti tutkimukseen lisää rahoitusta luvannut hallitus kohdentaa lisätukea myös yliopistosairaaloiden kliiniseen tutkimukseen.

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

kuva: Mikko Käkelä

Kirjoittajat

Eija Kalso

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030