1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Viestiä hallitukselle
Kommentti

Viestiä hallitukselle

Valtion tutkimusrahoitus (entinen EVO) yliopistosairaaloille on kliinisen tutkimuksen ja kliinisten tutkijoiden koulutuksen kannalta edelleen elintärkeä.

Viestiä hallitukselle Kuva 1 / 1

Turun yliopiston uusi rehtori Jukka Kola painotti aamun uutisissa kansainvälisen tutkimusrahoituksen merkitystä. Kansainvälinen rahoitus on kovan kilpailun takana ja tämän ovat ymmärtäneet niin yliopistot kuin yliopistosairaaloista ainakin HUS. Näissä panostetaan kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista tiedottamiseen ja myös hakijoiden valmentamiseen.

Euroopan unionin tutkimusrahoitus on kohdennettu kansainvälisille konsortioille ja sen tarkoituksena on usean vuoden puiteohjelmien tuottaman tutkimustiedon avulla ratkaista mm. Euroopan keskeisiä terveysongelmia. Lisäksi näillä tutkimushankkeilla halutaan luoda uutta teknologiaa, lääkkeitä tai muita tuotteita, jotka lisäävät Euroopan kilpailukykyä. Osa tutkimuksista rahoitetaan yhteistyössä lääketeollisuuden kanssa. Ainoastaan Euroopan tiedeneuvoston (ERC) tutkimusrahoitus jaetaan pelkästään tieteellisten ansioiden perusteella. ERC-rahoitus on eurooppalaisen huippututkijan väitöskirjaa seuraava urapolku, jolle vain harvat ja valitut pääsevät.

Lääkäritutkijoiden määrän laskusta on aihetta olla syvästi huolissaan.

Euroopan unionin tutkimusrahoitus on niin kilpailtua, että hakijoiden valmennuskurssit ovat tulleet lähes välttämättömiksi. Valmennuksiin hankitaan apua ulkomaisilta valmennuskonsulteilta ja hakemusten kirjoittamiseen perehtyneiltä toimistoilta. Kilpailukykyisen hakemuksen laatimiseen varataan useita viikkoja, jopa kuukausia.

Voidakseen edes haaveilla EU:n tutkimusrahoituksesta, täytyy tutkijalla olla vahva näyttö tutkijan taidoistaan sekä hyvä kansainvälinen tutkijaverkosto. Tohtorikoulutus on kaiken perusta ja se täytyy saada kotimaassa. Lääkäritutkijoiden määrän laskusta on aihetta olla syvästi huolissaan.

Helsingin yliopisto ja HUS ovat yhdessä alkaneet panostaa nuorten tutkijoiden koulutukseen. Lääketieteellisellä tiedekunnalla on edelleen tutkijalääkärilinja sekä omia että yliopiston muiden tiedekuntien kanssa yhteisiä tohtorikouluja. Palkallisia tohtorikoulupaikkoja on vähän. Koska tohtorikoulutus osuu yleensä erikoistumisvaiheeseen, tarjoaa kliinisen tutkimuksen tohtoriohjelma palkallisia tohtorikoulutuspaikkoja, joissa voi tehdä täyspäiväistä tutkimusta 6 kuukautta vuodessa toisen puolen vuotta kohdistuessa erikoistumiskoulutukseen.

Lue myös

Palkallisia tohtorikoulutuspaikkoja on kuitenkin vain harvoille. Loput väitöskirjatutkijoista joutuvat hakemaan rahoitusta kotimaisilta säätiöiltä, jollei tutkimusryhmä pysty tarjoamaan palkallista tutkijan paikkaa. Kliinistä tutkimusta rahoittavia säätiöitä on maassamme vähän, ja apurahat eivät pääsääntöisesti riitä palkan ja sen lisäkustannusten kattamiseen. Hyvä uutinen tohtorikoulutettaville on Helsingin yliopiston suunnitelma muuttaa väitöskirjan viimeistelyapuraha palkalliseksi muutaman kuukauden työsuhteeksi.

Valtion tutkimusrahoitus (VTR, entinen EVO) yliopistosairaaloille on kliinisen tutkimuksen ja kliinisten tutkijoiden koulutuksen kannalta edelleen elintärkeää. Sen avulla pystytään tukemaan kliinisen tutkijan uraa sen alkuvaiheessa ja kasvattamaan tulevaisuuden EU-rahoituksen hakijoita.

Toivottavasti tutkimukseen lisää rahoitusta luvannut hallitus kohdentaa lisätukea myös yliopistosairaaloiden kliiniseen tutkimukseen.

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

kuva: Mikko Käkelä

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lasten pääsyssä psykiatriseen hoitoon sijaishuollossa on puutteita

Vuoropuhelua lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon välillä tulisi kehittää, kertoo Valvira.

Ajassa
Ammatti vaikuttaa munuaissyövän riskiin

Lääkäreillä 19 prosenttia suurempi riski sairastua kuin väestössä keskimäärin.

Ajassa
Uusi soten kehittämisohjelma panostaa perustasoon

Perusterveydenhuolto on jäänyt sivuun, kun resursseja on suunnattu erikoissairaanhoitoon, totesi ministeri Krista Kiuru.

Ajassa
Naudoilta löytyi moniresistenttiä salmonellabakteeria

Eläintautien tilanne on Suomessa pääosin hyvä.

Tieteessä
Ulkomaalaistaustaiset kärsivät muita useammin D-vitamiinin puutoksesta

Ruokatottumuksissa ja D-vitamiinin puutoksessa näkyivät ryhmien väliset erot.

Tieteessä
Ihokeliakian diagnoosi viivästyy useammin naisilla

Väitöstutkija selvitti myös, voiko ihokeliakiasta parantua.