1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Viisi askelta parempaan
Kommentti

Viisi askelta parempaan

Ennen massiivisten maakunnallisten hankkeiden aloittamista olisi hyvä pysähtyä ajattelemaan yhdessä hetkeksi.

Viisi askelta parempaan Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Kuukauden päästä päättyvä vuosikymmen vaihtuu uuteen ristiriitaisissa tunnelmissa.

Kuluneen vuosikymmenen aikana emme ole onnistuneet ratkaisemaan perusterveydenhuollon toiminnallisia ongelmia, järjestämään sote-palveluita uudelleen, saati sitten uudistamaan terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää. Uusi vuosikymmen alkaa sairaanhoitopiirien yt-neuvotteluiden, kuntatalouden kompuroinnin ja sote-uudistuksen ties kuinka monennen tuotantokauden merkeissä.

Ja vielä yksi tärkeä asia: terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee tukea kaiken tämän myllerryksen keskellä.

Kamppailun yhteisistä niukoista resursseista on kuluneen vuosikymmenen aikana voittanut erikoissairaanhoito.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen potti on kasvanut reilulla miljardilla eurolla, mutta samaan aikaan perusterveydenhuollon osuus koko summasta on pudonnut noin 20 prosentista alle 15 prosenttiin. Viimeisen THL:n tilaston mukaan perusterveydenhuollot menot olivat vuonna 2017 euromääräisesti pienemmät kuin vuonna 2010.

Kyseessä on nollasummapeli, sillä kunnat rahoittavat niin terveyskeskusten kuin sairaanhoitopiirien toiminnan, mutta vain terveyskeskusten kuluihin ne voivat vaikuttaa suoraan. Säästöt kohdistuvat sinne, missä niiden toteuttaminen on helpointa.

Muihin pohjoismaihin verrattuna käytämme terveydenhuoltoon edelleen niukimmin rahaa. Yksi vaihtoehto säästöille on merkittävä lisäpanostus terveydenhuoltoon, mutta se ei näytä todennäköiseltä.

Kuntapäättäjiltä tuskin on luvassa lisää rahaa.

Tuoreen Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaaman tutkimuksen mukaan suomalaisista yli puolet vastustaa kunnallisverojen korotuksia ja kuntien velkataakan lisäämistä, kunnan omaisuuden myymistä tai toimintojen ulkoistamista sekä myös kaikkia kuntalaisten palveluja heikentäviä päätöksiä. Ainoaksi vaihtoehdoksi tuntuu jäävän rikkauksia jauhavan sammon takominen.

Kalevalaisen ihmemyllyn sijaan apuun on rientänyt hallitus.

Tuhannen lisälääkärin lupaus on kaikessa hiljaisuudessa toki jo haudattu. Sen sijaan perusterveydenhuollolle on luvattu 70 miljoonan euron piristysruiske kehittämishankkeita varten.

Perusterveydenhuollon parantamisen ongelma ei ole ennenkään ollut hyvien projektien ja hankkeiden puute, vaan pitkäjänteisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan aliresursointi.

Pienten kehityshankkeiden myötä syntyneet fiksut toimintatavat ovat usein jääneet paikallisiksi ylpeyksiksi ja ulkopuolelta lyhytkestoisella rahoituksella kustannetut uudistukset ovat usein hyytyneet heti kun projektihenkilöstön ja konsulttien takavalot ovat kadonneet horisonttiin.

Ennen massiivisten maakunnallisten hankkeiden aloittamista olisi hyvä pysähtyä ajattelemaan yhdessä hetkeksi.

Tarvitsemme kansallisen yhteisymmärryksen sosiaali- ja terveyskeskuksen prototyypistä 2020-luvulla. Muuten, pahimmassa tapauksessa, huomaamme edistäneemme alueellista epätasa-arvoa, kun maakunnat ovat valinneet erilaisia kehityssuuntia.

Historiasta tiedämme, että kaikki hankkeet eivät kuitenkaan tule olemaan menestyksiä. Pelkkä henkilöstön lisäys tuskin tuo pitkäkestoista apua, sillä tarjonnan lisäämisellä on taipumus myös lisätä kysyntää.

Mielestäni tulevaisuuden terveyskeskuksen tulee rakentua ainakin seuraavien tukijalkojen varaan:

1. Toimivat, helppokäyttöiset digitaaliset palvelut, kuten sähköinen hoidon tarpeen arvio, yleislääkärien ja hoitajien videovastaanotot sekä chat-neuvonta ja ohjaus.

2. Potilas- ja asiakassegmentoinnin työkalujen käyttöönotto ja vastaanottotoiminnan organisointi niin, että satunnaisesti palveluita tarvitsevat saavat tarvitsemansa avun etäpalvelujen ja walk-in-tyyppisten palvelujen kautta, jolloin paljon palveluja tarvitseville vapautuu resursseja pitkäkestoisiin potilas-lääkärisuhteisiin.

Lue myös

3. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio, joka voidaan toteuttaa kunkin alueen resurssien kautta: lisäämällä henkilöstön liikkuvuutta sairaaloiden ja terveyskeskusten välillä, etäkonsultaatioilla ja hospitalisteilla.

4. Palveluohjauksen ja -neuvonnan sijoittaminen kiinteästi terveyskeskusten yhteyteen. Suuri osa terveyskeskuksen potilaiden ongelmista ei ole yksin terveydenhuollon ratkaistavissa.

5. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen matalan kynnyksen pisteiden lisääminen ja uusien työkalujen, kuten netti- ja lyhytterapioiden, entistä laajempi käyttöönotto.

Tämänkaltaisen rungon, jota viisaammat voivat täydentää ja joka on alueellisesti muokattavissa, päälle voi sitten rakentaa muita maakunnallisia hankkeita. Ennen näiden aloittamista on kuitenkin sovittava, mitä jokainen kansalainen Hangosta Utsjoelle voi vähintään terveyskeskukseltaan odottaa.

Ja vielä yksi tärkeä asia: terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee tukea kaiken tämän myllerryksen keskellä.

Muutos tulee haastamaan totuttuja toimintatapoja ja aiheuttamaan huolta, pettymystä ja vastarintaa. Mitä tahansa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukselta sitten halutaankin, yli ajan kestävä muutos on mahdollinen vain, jos ammattilaiset saadaan sitoutumaan siihen.

Kirjoittaja on Keravan kaupungin johtava ylilääkäri.

Kirjoittajat
Petja Orre

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.